Tilaajalle

Kolumni: Sijoittamisen uusi sukupolvi

Tämän syksyn kuumin – ja tuottavin – trendi on sijoittaminen. Korkoa korolle -ilmiö ei liity syyssaappaisiin, vaan siihen miten sijoituksilla tehdään parhaiten tuottoa. Kaikki perustuu pitkäjänteisyyteen.

Sijoituspiireissä tiedetään, että aika on rahaa. Se ei kuitenkaan hyödytä, ellei nuoria saada varhaisessa vaiheessa houkutelluksi mukaan.

Osallistuin syyslomalla ensi kertaa Vaasassa järjestettävään Pörssisäätiön pörssilähettiläskoulutukseen. Kolmen päivän kurssilla koulutettiin joukko toisen asteen opiskelijoita pörssilähettiläiksi, jotka kiertävät syksyn aikana yläkouluissa antamassa yhdeksäsluokkalaisille ohjeistusta oman talouden hallintaan ja sijoittamisen perusteisiin.

Tarkoituksena on edistää koulujen taloustiedon opetusta ja siten taata kaikille lähtökohdista riippumatta yhtäläinen talousasioiden tietotaso.

Nykyisin nuoret oppivat taloudenhallintaa enimmäkseen kotoaan, jolloin kotien tulotasojen erot korostuvat tavassa, jolla rahasta puhutaan.

Kotien ulkopuolella rahasta puhuminen on yhä jokseenkin tabu. Poikkeus on tällä viikolla, kun verotiedot julkaistaan ja niitä puidaan valtamediassa. Suomalainen verotus tuskin tulee läpinäkyvämmäksi uutisoimalla. Eikö systeemiin olisi luottaminen, vaikka verotiedot pidettäisiinkin yksityisinä?

Nuoret seuraavat keskustelua, jota käydään usein turhan negatiivisessa sävyssä. Suomessa ei tapahtuisi talouskasvua, eikä hyvinvointivaltiota voitaisi ylläpitää ilman yksittäisiä sijoittajia.

Ennätysmatalien korkojen takia raha ei kasva pankkitileillä, vaan päinvastoin menettää arvoaan. Perinteisten Kauppalehden ja talousuutisten ohella uudet sosiaalisen median kanavat blogien ja podcastien muodoissa ovat alkaneet puhua aiheesta käytännönläheisemmällä tavalla.

Uuden tyyppiset sijoitustapahtumat, kuten Vaasassa järjestetty Frukostflickorna X Mimmit sijoittaa -tapahtuma vetävät satoja nuoria naisia, joiden talousosaaminen on historiallisesti ollut miehiä heikompaa, mutta jotka viime vuosina ovat hypänneet innokkaasti mukaan sijoitusaaltoon.

Vastaukseksi uudenlaiseen kysyntään on luotu moderneja matalan kynnyksen ratkaisuja. Automatisaatio, netissä saatavilla oleva informaatio, sekä puhelimen ja maksukortin yhteistyö helpottavat sijoittamisten aloittamista. Mikrosijoittaminen onnistuu pankkien virtuaalisten säästölippaiden muodossa, jolloin korttimaksun yhteydessä pieni summa siirtyy automaattisesti suljetulle säästötilille, jonka tuotto voidaan automatisoidusti ohjata sijoituksiin.

Enää ei ole kyse siitä, että sijoittamiseen tarvittaisiin valtavaa määrää ennalta olemassa olevaa varallisuutta. Sijoittaminen on ennemminkin keino kerryttää pitkällä tähtäimellä vaurautta.

Roosa Rantala

Vaasalainen IB-lukiolainen

Kommentoi