Tilaajalle

Kolumni: Olisiko voitu sopia tarkemmin?

Työajan pidennykseen eli niin sanottuihin kiky-tunteihin liittyvästä väännöstä on työmarkkinakierroksella tulossa juuri niin tiukka kuin etukäteen arvioitiin.

Pohjaa tulevien palkankorotusten tasolle odotetaan Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton neuvotteluista, vaikka Ruotsin esimerkkiä jäljittelevää ”Suomen mallia” ei virallisesti olekaan.

Mallissa vientialat käytännössä määrittelevät muidenkin alojen korotusten tason.

Sekä Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle että Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kertoivat viime viikolla, että isot kysymykset ovat yhä auki, vaikka neuvottelut käynnistyivät jo elokuun lopussa.

Helle piti selvänä, että neuvotteluratkaisu venyy aivan viime hetkille, mikä sinänsä on työehtoneuvotteluissa tavallista.

Yhtä pessimistinen oli Aalto, joka paljasti, ettei varsinaisia palkkaneuvotteluja ole edes aloitettu, koska huomio on ollut kiky-tunneissa.

Nykyiset Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton väliset sopimukset päättyvät suunnittelu- ja konsulttialaa lukuun ottamatta lokakuun lopussa.

Työajan pidentämiseen liittyvässä kiistassa on kyse siitä, sovittiinko kesällä 2016 solmitun kilpailukykysopimuksen yhteydessä lisätuntien olevan pysyviä vai määräaikaisia.

Työnantajat lähtevät vähemmän yllättävästi pysyvyydestä ja työntekijät määräaikaisuudesta.

Työmarkkinapöydissä istumattomasta riita voi vaikuttaa oudolta. Miten on mahdollista, että lisätunneista sovittaessa ei ole määritelty sitä, onko käytäntö pysyvä vai ei?

Merkittävä syy sotkuun on se, että lisätunnit kirjattiin pääosin osaksi työehtosopimuksia.

Ne taas ovat määräaikaisia, joten kun uudesta työehtosopimuksesta aletaan neuvotella, kaikki kysymykset ovat pöydällä ja neuvoteltavissa uudelleen.

Yksi syy epäselvyyteen voi olla sekin, että kiky-sopimus syntyi kovassa paineessa, jolloin sopimuksen syntyminen ylipäätään saattoi olla tärkeämpää kuin aukottomaan tulkintaan pääseminen.

Lisätuntikiista ratkeaa todennäköisesti rahalla. Tähän suuntaan Helle jo vihjaili todetessaan, että jos lisätunnit poistetaan, korotusvara pienenee.

Työntekijäpuoli näkee asian juuri päinvastoin. Sen mukaan kikyn jälkeinen kierros meni liian halvalla, joten nyt on paikon paikka.

Kiky-tunneissa hiertävät myös erot niiden toteuttamisessa.

Siinä missä osalla aloista lisätunnit on siirretty työaikaan sellaisenaan, joillain työpaikoilla on käyty seinäkiipeilemässä tai kehitetty itseä muuten rennosti.

Lisätuntikiista osoittaa todeksi kuluneen sanonnan, jonka mukaan mistään ei ole sovittu ennen kuin kaikesta on sovittu.

Jussi Orell

Kommentoi