Tilaajalle

Kolumni: Kertausharjoitusten lisääminen on oikea tie

Rinteen hallitus päätti kasvattaa kertausharjoitusten määrää ensi vuodeksi 1 200:lla koulutettavalla reserviläisellä. Vuonna 2020 harjoitetaan noin 19 000 sotilasta, mikä tarkoittaa kuuden prosentin korotusta tämän vuoden tasoon. Perusteena on sotilaallisen uhkan kasvu.

Suomea puolustetaan reserviläisarmeijalla. Noin viisi prosenttia sodan ajan joukoista palvelee puolustusvoimissa, 95 % käsketään palvelukseen siviilielämästä. Siksi kertausharjoitusten lukumäärällä on merkitystä ja sitä myös seurataan tarkasti lähialueellamme.

2000-luvulla kertausharjoitettavien määrä on vaihdellut suuresti, minimissään se on ollut noin 5 000 ja maksimissaan 40 000 vuodessa. Rahaa harjoituksiin on käytetty viiden ja viidenkymmenen miljoonan euron välillä.

Kertausharjoitusten määrän näin iso vuosittainen vaihtelu on harjoitukset järjestävien joukko-osastojen kannalta haastavaa. Koulutimme Lentosotakoulussa vuonna 2012 yli tuhat reserviläistä, mikä oli kymmenkertainen määrä edellisvuosien tasoon nähden. Koska rutiini harjoitusten järjestämisestä puuttui, oli ensin palautettava oman henkilöstön taito harjoitusten järjestämiseen. Parasta olisi, että reservin harjoittamiseen käytettävä resurssi pysyisi suunnilleen samana vuodesta toiseen.

Mikä sitten olisi sopiva kertausharjoitusten määrä vuodessa? Suomen sodan ajan joukkojen vahvuus on 280 000 sotilasta. Jos jokainen reserviläinen kertaisi kerran kymmenessä vuodessa, se tarkoittaisi 28 000 reserviläistä ja noin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Nykytahdilla kertausharjoitusten keskimääräinen väli on 15 vuotta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että isoa osaa sodan ajan joukoista ei harjoiteta lainkaan. Harjoituksia tulisikin lisätä.

Jos kertausharjoitusten lukumäärä heilahtelee vuodesta toiseen, se herättää kysymyksiä naapureissamme. Pitämällä harjoituksen määrän vuosittain samalla tasolla, Suomi viestisi vakaudesta turvallisuuspoliittisessa linjassaan.

Toistamalla sama huolella valittu ja uskottava kertausharjoitusten taso vuosi toisensa jälkeen, Suomi kertoisi viestiä puolustuksensa huolella hoitavasta maasta ja toimisi Itämeren alueella turvallisuustilannetta vakauttavana valtiona.

Reserviläisiin pohjautuvan sotavoiman heikkous on joukkojen hidas perustaminen. Parasta lääkettä tähän on harjoittelu ja teknologian hyödyntäminen. Reserviläisten nopea palvelukseen käskeminen ei ole enää kirjepostin varassa ja hyvä tiedustelutieto auttaa päätöksenteossa.

Tasan 80 vuotta sitten Suomessa koottiin kenttäarmeijaa kutsumalla miehiä ylimääräisiin harjoituksiin. Käskytyksen ajoitus oli loistava, sillä kuuden viikon päästä Neuvostoliitto aloitti talvisodan. Puna-armeijan hyökkäykseen ehdittiin varautua, sen torjunta onnistui ja itsenäisyys säilyi.

Jukka Ahlberg

Kauhavan lentosotakoulun entinen johtaja, eversti evp

Kommentoi