Tilaajalle

Kolumni: Digitaalinen kuri rokkaa

Elämme digitaalisessa maailmassa. Monet digitaaliset apuvälineet helpottavat ja tehostavat hienolla tavalla arkielämäämme. Mutta onko niiden säännöllinen käyttö välttämätöntä? Voiko liiallinen käyttö olla jopa haitallista?

Viime aikoina on ollut paljon keskustelua näyttöjen edessä hengaamisesta. Moment-sovelluksen mukaan Ruotsin nuoret käyttävät keskimäärin neljä tuntia päivässä älypuhelimen edessä. Nämä tunnit ovat aikaa pois sosiaalisesta elämästä, mutta myös nukkumisesta, syömisestä sekä liikunnasta.

Tiedostamme kaikki että liikkuminen ja nukkuminen ovat hyvinvoinnin kannalta erittäin tärkeitä. Ne ovat historiallisesti olleet jopa välttämättömiä selviytymisen kannalta. Aivan samalla tavalla oli hyvin tärkeää välttää yksinäisyyttä, jos halusit selvitä hengissä. Perspektiiviä tuo myös se, että jo 10 000 sukupolvea on kulkenut maapallollamme. Vain yksi on elänyt kokonaan verkossa. Me ihmiset olemme edelleen kehittyneitä liikkuvaan savanni-elämään.

Suosittu ruotsalainen lääkäri ja psykiatri Anders Hansen on tutkinut ja kirjoittanut useita kirjoja aivojen toiminnasta. Hän palaa monesti siihen, kuinka tärkeitä liikunta ja uni ovat, kun pyrimme estämään ahdistusta, stressiä ja monia muita sairauksia. Liikunta toimii hänen mukaan kuin turvatyyny huononvoinnille. Se ei tarkoita, että pitää olla huippu-urheilijan tasolla, vaan ihan kohtuullisella määrällä pystyy vaikuttamaan hyvin myönteisesti oman hyvinvointiin.

Jotta saavuttaisimme maksimaalisen myönteisen vaikutuksen aivoille, Anders Hansen suosittelee sykkeen nostamista 45 minuutin ajaksi kolmesti viikossa. Mutta myös pelkällä kävelyllä pääsee jo pitkälle, koska aivot laskevat kaikki askeleet hyväksi.

Mitä tapahtuu meille, jos käytämme liian paljon aikaa digitaalisessa maailmassa? Hansenin uudessa kirjassa ”Skärmhjärnan” todetaan, että digitaalinen elämäntapa voi johtaa mielenterveysongelmiin. Tutkimuksien mukaan liikumme yhä vähemmän, me nukumme huonommin ja seurustelemme vähemmän. Älypuhelimien sovelluksilla palveluntuottajat keräävät huomiomme ja tämä häiritsee omaa keskittymistämme.

Monet tutkimukset osoittavat, että jos jätämme kännykän toiseen huoneeseen, tuotamme paremmin ja enemmän. Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että kännykän käyttö tekee meidät vähemmän kiinnostuneiksi muista. Lääke tähän Hansenin mukaan on digitaalinen kuri, eli puhelimien käyttäminen älykkäämmin.

Miten digitaalinen kuri onnistuu käytännössä, on hyvin paljon henkilöstä riippuva asia – olemme kaikki erilaisia.

Itse olen aina liikkunut ja urheillut tosi paljon. En olisi kuitenkaan uskonut, että liikkumisella on niin valtava vaikutus aivoihin. Anders Hansenin ajatukset ovat kuitenkin innostaneet minua pieniin mutta tärkeisiin muutoksiin.

Haluan keskittyä paremmin, kun luen tentteihin. Olen jättänyt puhelimen toiseen huoneeseen, kun luen. Laitan myös pois kännykän noin tunti ennen nukkumista ja minulle tulee huomautus puhelimessa, kun määrätty surffailuaika on käytetty. Tämän lisäksi olen ruvennut olemaan pidempiä aikoja ilman puhelinta, olemaan läsnä tässä ja nyt. Tuntuu jo nyt paremmalta ja aion ehdottomasti jatkaa tätä erikoisprojektia. Kannattaa ottaa tavaksi pitää digitaalista kuria!

Emelie Smirnoff

Lidingössä asuva korkeakouluopiskelija ja jalkapalloilija

Kommentoi