Tilaajalle

Kolumni: 100-vuotiaat!

Viime vuosina minulla on ollut mahdollisuus olla juhlistamassa monen Vaasan seudulla vaikuttavan yhdistyksen 100-vuotista toimintaa. Näitä yhdistyksiä ovat olleet Vaasan Suomalainen Klubi, Vaasan Suomalainen Naisklubi, Vaasan Sotilaskotiyhdistys ja viimeisimpänä Vaasan Teknillinen Seura, jonka 100-vuotisjuhlaa vietettiin upean illallisen merkeissä lauantaina 19.10, ja paikkana oli tilaisuuden henkeen sopiva Villa Sandviken. Juhlasali oli täynnä ja osallistujia lähes 120 – mukaan lukien Mimmi eli perinteinen pöydissä kiertävä juhlajuoma.

Illallisen yhteydessä oli tervehdyspuheita. Seuran puheenjohtajana 17 vuotta toiminut Johanna Ahopelto piti katsauksen seuran historiasta ja kertoi, että lähes 800-sivuinen satavuotishistoriateos ilmestyy loppuvuodesta. Tämän juhlan kuvat ja tarinat vain puuttuivat. Illan tanssimusiikista piti huolen orkesteri Gottfrid Trio, jonka soittajat olivatkin kaikki tuttuja ”romppalaisia”.

Vaasan Teknillinen Seura perustettiin 17.5.1919 ja perustamiskokous pidettiin silloisen Suomalaisen klubin tiloissa. Seura on ollut kehittämässä ja vaikuttamassa moneen merkittävään hankkeeseen Vaasassa vuosien saatossa. Minusta eräs tärkeimmistä on ollut teknillisen koulutuksen aloitus ja sen kehittämisen tukeminen. Nyt Vaasassa saa koulutusta tekniikassa jokaiselta tasolta ammattiopistoista tohtorin tutkintoon saakka. Teknillisellä koulutuksella on ollut merkittävä rooli Vaasan seudun teollisuuden kehittymisessä.

Minulla oli kunnia pitää juhlapuhe. Puheeni tärkeimpiä teemoja olivat ilmastonmuutoksen torjumiseksi käynnissä olevan energiamurros sekä kasvuteemat koskien Vaasaa, yliopistoa ja tutkimusta. Energiamurroksessa keskeistä ovat uusiutuvien energiatuotantomuotojen käytön voimakas kasvattaminen ja energiatehokkuuden lisääminen, mitkä luovat globaalisti kasvavat markkinat teknologiassa sekä palveluissa energia-alan yritysten liiketoimintoja varten. Vaasan seudun yritykset ovat vahvasti näissä markkinoissa mukana.

Suomen valtio ja ministeriöt katsovat alueita niiden koon näkökulmasta. Vaasan seudulle on ehdottomasti tärkeää sijoittua yli 100 000 asukkaan kaupunkien joukkoon. Kuntaliitokset ovat ainoa riittävän nopea tapa kasvaa. Tämä on välillisesti myös tärkeää seudun teollisuudelle ja elinkeinoelämälle.

Yliopistolle kasvu erityisesti tekniikan opetuksen ja tutkimuksen osalta on seudun ja elinkeinoelämän näkökulmasta strateginen painopiste. Teollisuuden ja elinkeinoelämän menestys perustuu osaamiseen, mikä merkitsee yrityksissä entistä korkeammin koulutetun työvoiman lisäämistä. Teknologiayritykset, ei vain suuret vaan myös PK -yritykset, tarvitsevat lisää diplomi-insinöörejä ja tohtoreita myös Vaasan seudulla. Aloituspaikkoja täytyy saada lisää sekä koulutusväyliä on kehitettävä.

Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston esimerkkiä noudattaen Vaasan yliopiston ja Vaasan ammattikorkeakoulun olisi löydettävä uusi yhteinen rakenne. Kansainvälinen verkostoituminen on tärkeää tutkimuksen kansainvälisen rahoituksen saamisen kasvattamiseksi sekä tekniikan tohtorikoulutuksen lisäämiseksi. Yliopisto onkin tekniikassa verkostoitumassa uudella tavalla merkittävien eurooppalaisten tutkimuslaitosten kanssa mm. älyverkkojen tutkimuksessa.

Oikea vaihtoehto elinkeinoelämälle ja koulutukselle sekä tutkimukselle ei ole säilyä paikoillaan vaan aktiivisesti hakea kasvua.

Heikki Uusitalo

Teknologia-alan asiantuntija

Kommentoi