”Robotit vievät puolet työpaikoista”

VAASA

Uhkakuvien mukaan jopa puolet nykyisistä työpaikoista katoaa, kun työt siirretään robottien tehtäväksi. Jos ihmiset eivät enää saa palkkaa, kuka ostaa robottien tekemiä tuotteita ja kenen verorahoilla hyvinvointiyhteiskunta pidetään pystyssä? Millä ihmiset elävät?

Tulevaisuudessa ei enää tarvita taksikuskeja, palkanlaskijoita tai tehdastyöntekijöitä. Nämä työt tekevät jatkossa robotit. Näin uskoo Vaasan yliopiston professori Timo Mantere.

Mantereen mukaan robottien yleistyminen uhkaa yhä useampia ammatteja. Mitä rutiininomaisempaa työ on, sitä helpompaa se on automatisoida.

Mantere lisää, että robottien kehittyessä yhä yksityiskohtaisemmat työt voidaan siirtää roboteille.

– Pahimpien uhkakuvien mukaan tulevaisuudessa vain 30 prosenttia ihmisistä on ansiotöissä ja maksamassa veroja, joilla yhteiskuntaa pyöritetään, Mantere sanoo.

Parhaiten työt säilyvät Mantereen mukaan tulevaisuudessa esimerkiksi johtajilla, suunnittelijoilla ja lääkäreillä.

– Todennäköisesti myös uusia ammatteja keksitään robotisoitujen tilalle. Myös robottien suunnittelijoille ja ohjelmoijille on töitä vielä pitkälle tulevaisuuteen. Ennen pitkää kuitenkin esimerkiksi robottien korjaajat todennäköisesti väistyvät, kun tilalle tulee korjausrobotteja.

Uhkakuva ihmistyön muuttumisesta tarpeettomaksi pakottaa miettimään, miten yhteiskunta tulevaisuudessa rahoitetaan, sanoo Mantere.

Jos suurimmalla osalla ihmisistä ei ole enää palkkatuloja, kysyntä tyrehtyy ja kenelläkään ei ole enää varaa ostaa robottien valmistamia tuotteita.

– Avuksi on ehdotettu muun muassa robottiveroa, jossa robotin omistaja joutuisi maksamaan veroa sen mukaan, mitä robotin korvaamat ihmiset olisivat työtuloistaan maksaneet.

– Tällaisen veron ongelmana on se, että siitä pitäisi sopia globaalisti, jotta toisessa maassa ei saataisi tehtyä robottityötä halvemmalla kuin toisissa.

Yksi vaihtoehto olisi se, että valtio suosisi verohelpotuksin niitä yrityksiä, jotka edelleen käyttävät ihmistyövoimaa. Robottityötä suosivia yhtiöitä verotettaisiin ankarammin.

Mantereen mukaan on myös mahdollista, että liiketoiminta siirtyy tulevaisuudessa yhä enemmän nettiin ja netissä toimivalla yrityksellä ei välttämättä ole kotimaata.

Tällöin mikään maa ei välttämättä pystyisi verottamaan netissä toimivia yhtiöitä.

– Ongelmat vain pahenevat, jos ihmistyö katoaa yksityissektorilta ja sitä jää jäljelle vain julkiselle sektorille. Julkisen sektorin rahoittaminen on valtava ongelma, jos teollisuuden liikevoittoja ei saada verotettua.

Millä aikataululla tämä kaikki sitten tapahtuisi? Vaikea sanoa, vastaa Mantere.

– Yhden ennusteen mukaan Yhdysvalloissa 47 prosenttia nykyisistä työpaikoista on korvattu roboteilla seuraavan 15 vuoden aikana, Mantere kertoo.

– Toiset puhuvat, että kaikki tapahtuisi tätä hitaammin, ja toiset puhuvat, että nopeammin. Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa.

Tekoäly on Mantereen mukaan kehittynyt yllättävän hitaasti, vaikka sen tulemisesta on puhuttu jo kauan. Uhkakuva on ollut olemassa jo vuosikymmeniä, 2001: Avaruusseikkailu -elokuvaa myöten, Mantere sanoo.

– Edelleen tekoäly näkyy kuitenkin vasta kaukana tulevaisuudessa.

Suomi ei lukeudu robottien käytön kärkimaihin maailmassa. Vuoden 2012 teollisuusrobottitilaston mukaan maailman ylivoimaisia kärkimaita robottitiheydessä olivat Etelä-Korea, Japani ja Saksa. Suomi oli sijalla 12.

Tuolloin teollistuneiden maiden robottitiheys oli kansainvälisesti kasvussa, mutta Suomessa se oli laskussa. Eniten teollisuusrobotteja vuosina 2000–2015 otettiin käyttöön vuonna 2005.

– Suomi on jäänyt tietotekniikan kehityksessä muutenkin jalkoihin. 1990-luvun alussa Suomessa oli eniten internet-palvelimia asukasta kohden koko maailmassa ja vielä 2000-luvulla toitotettiin, että Suomi on tietotekniikan kärkimaa.

– Vasta nyt on huomattu, että olemme jääneet jälkeen kehityksestä. Kaikki mittarit näyttävät, että emme ole enää kärkimaita.

Mantere maalaa uhkakuvia yhteiskunnan rahoituksen kaatumisesta, mutta ei tarjoa ongelmiin ratkaisua.

– Kukaan muukaan ei ole tähän ratkaisua keksinyt.

Keksitäänkö ratkaisu?

– Pakkohan se on keksiä. Kaikki viittaa siihen, että robotisaatio on tulossa.

Mantereen mukaan toisten näkemysten mukaan työ ei ikinä lopu maailmasta. Esimerkiksi Suomessa maataloudesta on kadonnut valtava määrä työntekijöitä, mutta korvaavaa työtä on löytynyt.

– Tämän näkemyksen mukaan ihminen keksii aina uusia tarpeita, ja näin syntyy uutta työtä.

Kommentoi