Sisäiset vuokrat

Vaasan kaupungin sisäisistä vuokrista tuntuu vellovan yhä outoja huhuja, joten käsitelläänpä niitä hieman.

Sisäinen laskutus eri muodoissaan tuntuu vuosikymmenten harjoittelun jälkeenkin herättävän tarvetta tulkita vuokrilla katettavat kulut jotenkin näkymättömiksi. Ihan kuin vaikkapa kunnossapidosta, sähköstä ja lämmöstä ei tulisi lainkaan kuluja, ellei olisi sisäisiä vuokria, joilla niitä katetaan.

Vaasan kaupungin sisäiset vuokrat olivat vuosikausia ylivoimaisesti vertailukaupunkeja alemmalla tasolla. Tämä aikaansai liikelaitoksen velkaantumisen omistajalleen, eli Vaasan kaupungille. Kaupunginvaltuuston vuosittain päättämä tuloutus peruspääomasta (rakennusten laskennallisesta arvosta) oli joka tapauksessa maksettava, riittivät kerätyt sisäiset vuokrat kiinteistöjen ylläpidon ja peruskorjausten jälkeen siihen tai eivät.

Vuonna 2014 sisäisten vuokrien laskentaperusteita muutettiin, ja uudet sisäiset vuokrat vahvistettiin viime syksyn kaupunginvaltuuston budjettikäsittelyn yhteydessä.

Tavoitteina uudistuksessa olivat pyrkimys vuokralaisen kannalta oikeudenmukaiseen kohdekohtaiseen vuokraan, vuokraan sisältyvien kustannuserien läpinäkyvyys, toimitiloista aiheutuvien kustannusten vyöryttäminen osaksi kaupungin palvelutuotannon kokonaiskustannuksia, talonrakennusinvestointien kustannusten kriittinen tarkastelu, toimitiloihin liittyvien vastuukysymysten ja päätöksentekoprosessin selkeytyminen sekä tilankäytön tehostaminen.

Viimeinen kohta viittaa niihin julkisuudessa huomioita saaneisiin ”seiniin” eli käytännössä hallintokuntien itse itselleen tarpeettomiksi kokemiin, jopa tyhjiin tiloihin.

Uuden sisäisen vuokrajärjestelmän myötä luvut ja laskentaperusteet muuttuivat. Valtuuston päätöksen mukaisesti tänä vuonna talotoimi maksoi korvausta ja lisäkorvausta peruspääomasta yhteensä yli 19 miljoonaa euroa kaupunkikonsernille, joka puolestaan antoi hallintokunnille vuokramäärärahoja 42 miljoonaa euroa.

Nimenomaan vuokramäärärahoja, ei rahaa käytettäväksi kaikenlaiseen kivaan ja hyödylliseen, vaan niihin sisäisiin vuokriin, joiden suurus oli tuo 42 miljoonaa euroa.

Hallintokuntien menot eivät siten sisäisten vuokrien osalta lainkaan nousseet, vaan ne saivat jälleen juuri tarvitsemansa suuruiset vuokramäärärahat. Hallintokunnat eivät saaneet tuplajättipottia harkinnanvaraista käyttörahaa, vaan edelliseen vuoteen nähden erisuuruisen summan korvamerkittyä vuokrarahaa.

Ja sen rahan ne maksoivat sisäisinä vuokrina talotoimelle, joka käytti rahat muun muassa hoitomenoihin, vuosikorjauksiin ja peruskorjausinvestointeihin ja tuloutti loput eli valtuuston etukäteen päättämän summan kaupunkikonsernille. Ei pannut sitä säästöpossuun tai jäänyt istumaan sen päälle, vaan maksoi sen tälle omalle kaupungillemme.

Toisin kuin joissain yhteyksissä on väitetty, talotoimella tai sen johtokunnalla ei ole mitään tarvetta, velvollisuutta saati kiinnostusta siirrellä yksiköitä niiden tahdon vastaisesti tiloista toisiin, vaan siirtotarpeet tulevat näistä hallintokunnista itsestään ja tällaisen tarpeen esiintyessä soveltuvat tilat etsitään.

Talotoimen johtokunta ei myöskään ole lopettamassa kouluja tai kirjastoja, vaan on osaltaan takaamassa toimivat tilat siellä, missä niitä koetaan tarvittavan.

JOHANNA AHOPELTO

Kirjoittaja on vaasalainen yrittäjä ja Vaasan talotoimen johtokunnan puheenjohtaja

Kommentoi