Mieltä mielikuviin

Olen viime aikoina pohtinut mielikuvamarkkinointia, yritys- ja yhteisöimagoa sekä ihan tätä perustutkimusaihettani, design managementia useissa työ- ja luottamustehtävissäni. Sitä, mikä on se kuva, jonka kyseisen yhteisön toimijoina annamme ulkopuolelle, puhumattakaan siitä, minkä viestin välitämme yhteisömme keskuudessa toimiville. Miten osataan ottaa julkisuus haltuun vai yritetäänkö sitä edes tosissaan.

Esimerkiksi tämä syyskuinen palkansaajajärjestöjen mielenilmaus! Yksi akateeminen liitto jaksoi keskustelupalstallaan jankuttaa, että mutta kun se ei ole lakko, vaikka sanoilla saivartelu ei siinä vaiheessa tuohtuneita, kansantalouden nykytilasta huolestuneita kiukkuisia jäseniä kiinnostanut vähääkään. Se kiinnosti, mitä liitto aikoi jäsenäänestyksen lakkoilun teilaavien tulosten perusteella tehdä vai aikoiko mitään.

Naapuriliitto polkaisi myös pystyyn jäsenäänestyksen ja jopa toimi sen tulosten mukaisesti eli jäi sivuun mainitusta mielenilmaisusta, lakosta, mielenosoituksesta tai mitä nimitystä siitä keskustelun kuohuissa keksittiinkään käyttää.

Perusta näissä pohdinnoissa on ollut siinä, miten vähän design managementin oppeja vieläkään hyödynnetään, vaikka malli on hyvin yksinkertainen: imagon on heijastettava todellista identiteettiä.

Lupaukset on aina pidettävä. Asiakasta voi pettää tasan kerran, ja sekin kerta kannattaa jättää väliin.

Asiakas ei välttämättä aina ole oikeassa, mutta asiakas on aina se, joka maksaa palkan.

Design management muodostuu tavasta käyttää tuotteen, ympäristön ja viestinnän yhteensopivuutta yritysstrategian työkaluna siten, että nämä design managementin elementit muodostavat toisiinsa kietoutuneen, dynaamisen kokonaisuuden.

Jokaisella yrityksellä on tuote, tavara tai palvelu, jota se valmistaa jossain ympäristössä ja josta se jollain tavalla, aktiivisesti tai passiivisesti, viestii.

Riippuu yrityksen ratkaisuista, miten hyvin se tämän tehtävänsä hoitaa ja miten hyvin se onnistuu yritysidentiteettinsä ja -imagonsa yhteensovittamisessa.

Toimivan, rehellisen yritysimagon kautta on mahdollista saavuttaa todellista kilpailuetua yhtenevillä markkinoilla, joilla niin tuotteet kuin niiden valmistustavatkin yhä suuremmissa määrin homogenisoituvat.

Yritysimago on käyntikortti, joka auttaa asiakasta ostopäätöksen teossa, saa asiakkaan hakeutumaan yritykseen ja hankkimaan yrityksen tarjoaman tavaran tai palvelun.

Nykyisessä mielikuvien maailmassa tuotteet ovat teknisiltä ominaisuuksiltaan usein lähes samankaltaisia ja niiden rakenteelliset ominaisuudet muistuttavat toisiaan.

Teknologia kehittyy yhä kiihtyvään tahtiin. Moni oman aikansa tekniikan ihme, vaikkapa piirtoheitin, pölyttyy tarpeettomana varaston nurkassa.

Asiakas haluaa saada rahoilleen vastinetta, ja yrityksen tehtävä on tätä vastinetta tarjota.

Design managementin hallittu hyödyntäminen auttaa selviytymään tästä monenlaisten toiveiden ja tarjonnan hetteiköstä kuivin jaloin vakaalle pohjalle, löytämään ne perustoimintatavat, jotka tukevat yrityksen itselleen valitsemaa toimintastrategiaa ja liikeideaa. Oli kyse sitten liike-elämästä tai aatteellisesta järjestöstä.

JOHANNA AHOPELTO

Kirjoittaja on vaasalainen yrittäjä

Kommentoi