Ruotsinkielisetkin suomalaisia

Kummastuttaa ja pelottaa keskustelu, joka ilmenee suoranaisena vihapuheena maamme ruotsinkielistä kansanosaa kohtaan. Pääarkkitehtina tässä nk. keskustelussa ovat tietenkin perussuomalaiset ja herra Halla-aho.

Kun 1950-luvulla olin koulupoika, niin historian tunneilla kerrottiin verisiä tarinoita, kuinka 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Suomea yritettiin venäläistää yleisvaltakunnallisen edun nimessä. Pieni ja urhea Suomi pani kuitenkin sitkeästi vastaan ja venäläistäminen jäi yritykseksi.

Vihapuheet ruotsinkielistä kansanosaamme kohtaan muistuttavat noita vähän yli sadan vuoden takaisia tapahtumia. Nyt vaan hyökkääjinä ovat suomenkieliset kiihkoilijat ja uhrina ruotsinkieliset, jotka ilmeisesti ovat asuttaneet rannikoitamme yhtä kauan kuin suomenkielistä sisämaatamme.

Maamme asutushistoriaa ei tosin kukaan tarkasti tiedä, mutta riidaton tosiasia on, että ilman ruotsinkielistä sivistyneistöämme ei myöskään olisi suomenkielistä sivistystä.

Ruotsinkielinen kansanosamme on siinä suhteessa poikkeus Euroopassa, että sen kansallistunne on yksiselitteisesti suomalainen. Etelä-Tirolin saksankieliset tuntevat olevansa itävaltalaisia, Belgian vallonit ranskalaisia jne.

Suomenkielisellä puolella elää jatkuvasti ihmeellinen harhaluulo siitä, että ruotsinkielisemme muka tuntisivat enemmän lojaalisuutta Ruotsia kuin Suomea kohtaan.

Ei tarvitse kuin mennä Närpiössä pubiin seuraamaan Suomi-Ruotsi kiekko-ottelua. Jos siinä seurassa kannustaa Ruotsia, niin on hyvä, jos pääsee hengissä ulos.

Viime sodissa ruotsinkieliset joukko-osastot taistelivat etulinjassa siinä missä suomenkielisetkin. Sotahistoriaa tuntevat muistavat ”Marttisen miehet” eli JR 61:n, joka koottiin Pohjanmaan ruotsinkielisistä pitäjistä ja joka oli rajuissa Tienhaaran taisteluissa kannaksella kesällä 1944 eikä väistynyt, vaan piti asemansa sodan loppuun asti.

Tämä yhdenmukaistamisen vaatimus on outo ja vastenmielinen. Viimeksi sitä noudatti herra Hitler antaen politiikalle nimen ”Einschaltung” – yhdenmukaistaminen.

Jäljet pelottavat – vestigia terrent

Matti Jaakkola

Varatuomari Mustasaari