Monopolisoitu vastuu

Maanosan pelimonopolit huojuvat kuin korttitalot.

Euroopan unionin tuomioistuin julkisti tammikuussa tuomion, joka asettaa kyseenalaiseksi Saksan pelimonopolin tulevaisuuden. Kreikan pelimonopoli puolestaan määrättiin purettavaksi.

Saksa sai pyyhkeitä siitä, ettei se ole pyrkinyt järjestelmällisesti ehkäisemään peliongelmia. Kun ne nähdään merkittävänä tukikohteena, on melko erikoista, etteivät Suomen pelimonopolin ulkopuoliset internet-pelialan toimijat saa käytännössä tukea esimerkiksi peliongelmaisia. Toinen mielettön esimerkki on se, ettei Pelastusarmeija ota lahjoituksia vastaan joulupataan, jos peliyhtiö tekee sen omissa nimissään.

On käsittämätöntä, että vastuullisuus voidaan monopolisoida. Monet monopolin ulkopuoliset toimijat, kuten esimerkiksi Kolikkopelit ja Leijonakasino, haluavat omalta osaltaan toteuttaa vastuullista liiketoimintaa, mutta on ollut hyvin erikoista havaita, miten vaikeaksi se on haluttu tehdä.

On myös vaikeaa löytää seikkoja, mikä osoittaisi vastuullisuuden rajoittamisen olevan hyväksi peli-ongelmaisille saati Suomen valtiollekaan. Herää kysymys, kuka siitä sitten lopulta hyötyy?

Valtion monopolin vastuullisuutta kuvastaa hyvin lainaus RAY:lle nettikasinon toimittaneen Playtechin johtajalta Mor Weizerilta: ”Suomessa on ihmisiä ainostaan 11. osa siitä mitä Briteissä, mutta raha-automaatteja Suomessa on 19 000, kun niitä Briteissä on 37 000.”

Mikko Hirvonen

operatiivinen johtaja

Kolikkopelit.com