Lukijoilta: Ylen resurssit hyötykäyttöön

”Pohjoisen kouluissa painiskellaan nyt kiperän pulman kanssa: koulu alkaa kohta, mutta monesta koulusta puuttuu matemaattisten aineiden opettaja. Esimerkiksi Taivalkoskelle ryhdyttiin keväällä hakemaan kahta alan opettajaa. Toinen paikka saatiin täytettyä, mutta toiseen ei löydy oikein edes kyselijöitä, rehtori ja toimialajohtaja Pekka Turpeinen kertoo.” (MT 30.7.19)

Taivalkoski ei ole ainoa paikkakunta, jonne haetaan vielä viime tingassa opettajia. Matemaattisten aineiden opettajapula on ollut odotettavissa. Oulun Norssilta on tullut viestejä jo vuosien ajan opetusharjoittelijoiden vähäisestä määrästä.

Digitalisaation ja matematiikan sähköisten ylioppilaskirjoitusten takia opettajan työstä on tullut entistä vaativampaa. Se ajaa opettajia muihin töihin tai eläkkeelle. Ministerejä myöten on huolestuttu luokanopettajaopintojen suosion laskusta ja luokanopettajien jaksamisesta. Yläasteikäiset taitavat kuitenkin olla pahimpia möykkääjiä, ja tekniikka on lisännyt tuntien levottomuutta.

Ylen nettisivulta voi tarkistaa eri koulutusohjelmien hakijamäärät. Luokanopettajaopintoihin hakijoita oli tänä vuonna 4 700, joista hyväksyttiin 900, joten kovin huolestuttava ei tilanne ole. Sen sijaan esimerkiksi Oulun yliopistossa matemaattisten aineiden opettajankoulutukseen vuonna 2018 oli ensisijaisia hakijoita vain 15 ja valittuja 25. Vuonna 2019 vastaavat luvut ovat 23 ja 24.

Yle voisi jättää saunomiset, kiljureseptien pohtimiset ja kansan kahvittelut vähemmälle ja keskittyä enemmän hyödyllisen tiedon levittämiseen. Tiedot opiskelijavalinnoista avaisivat lasten vanhempien ja monien muiden silmät. Miksi tietoa pihistetään nettisivuille?

Myös Ylen suuresta koulukyselystä tulisi uutisoida, jotta heräisi keskustelua koulun arjesta. Kysely avattiin elokuussa 2018 ja suljettiin marraskuussa 2018. Jotain tietoa saatiin muutama kuukausi sitten netissä. Vaikka kyselyyn tuli yli 5 600 vastausta, uutisia asiasta ei ole näkynyt.

Viesteistä päätellen arjen laskutaito ja looginen ajattelu ovat rapautumassa. Onhan se kummallista, että 12 vuotta kouluja käyneet saavat yo-kirjoituksissa samoista tarvikkeista linnunpöntön painoksi 17,6 kg, 176 kg, tai 176 000 kg, eikä hoitajaopiskelija osaa laskea 20 prosentin lisäystä lääkemääräykseen.

”Osaaminen on se, millä me Suomessa pärjätään.” (Juha Sipilä 1996) Siitä huolimatta matematiikan osaamisen annetaan rapautua - ei kuunnella matematiikan ja sen oppimisen lainalaisuuksien asiantuntijoita. Kaikista vähiten näyttävät ymmärtävän opetusministerimme. Opetusministerinä 2011-2015 toiminut Krista Kiuru hehkutti kutsuvansa pelialan huiput kehittämään matematiikan opetusta. Digihöyryllä saatiinkin matematiikan opetus sekaisin. Matematiikan oppimisen ongelmia olisi kannattanut käsitellä eduskunnan kyselytunneilla ja vaalitenteissä. Ehkä Ylekin olisi terävöitynyt!

Kansanedustaja Li Anderssoniin on otettu yhteyttä monet kerrat. Nyt hänestä tuli opetusministeri, mutta lausunnot matematiikasta eivät herätä suuria toiveita. Lupaukset ovat kyllä suuria: ”yksikään nuori ei syrjäydy eikä vanhenemista tarvitse pelätä” (Li Andersson 3.6.2019) Jostain syystä Anderssonkaan ei ymmärrä, että matematiikka ehkäisee syrjäytymistä, joten juuri siihen pitäisi panostaa.

Jatketaanpa matikkaan koukuttamista ja opettajien etsintää. Matikkarikasta alkavaa lukuvuotta!

Alli Huovinen

valtakunnan virallinen matikkatäti

Oulu

Kommentoi