Lukijoilta: Vetovoimasta lääke hoitajapulaan

Tehy julkisti kesän alussa työvoimaa koskevan selvityksen, jonka mukaan sijaispula on monen työpaikan ongelma.

Lähes päivittäin nousee julkisuudessa keskustelu siitä, onko sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä oikeasti pulaa.

Koulutettua ammattihenkilöstöä kyllä on, mutta olennaista on se, miten hoitajat saadaan pysymään alalla. Ketään kun ei voi pakottaa työskentelemään omalla alalla koulutuksen jälkeen, ja rajojakaan emme voi sulkea.

Tällä hetkellä Ruotsi ja Norja houkuttavat suomalaisia, etenkin kaksikielisiä hoitajia. Siksi nyt on tehtävä todella kaikki sen eteen niin valtakunnallisesti kuin työpaikoillakin, että alan vetovoimaisuus lisääntyisi.

Useissa tutkimuksissa on todettu, että sosiaali- ja terveydenhuoltoala on kaikkein kuormittunein ala.

Tutkimuksissa nousevat esiin mm. alhainen henkilöstömitoitus, kiire, väkivalta ja epäasiallinen kohtelu, jotka kuormittavat työntekijöitä. Moni kokee myös, että työtä ei voi tehdä niin hyvin kuin haluaisi.

Tutkimusten mukaan sosiaali- ja terveysalalla on paljon myös myönteisiä asioita ja voimavaratekijöitä. Työ koetaan merkitykselliseksi ja tärkeäksi. Työssä koetaan iloa ja innostusta. Osaaminen on hyvää työn vaativuuteen nähden. Myös työyhteisön ja työkavereiden merkitys ovat voimavaratekijöitä.

Norjassa hoitajia on huomattavasti enemmän potilasta kohden kuin Suomessa. Esimerkiksi kuusipaikkaisella teho-osastolla jokaisella potilaalla on oma hoitaja ja sen lisäksi kaksi muuta hoitajaa, jotka auttavat heitä. Tämän lisäksi on vuorovastaava, joka hoitaa osaston muita rutiineja.

Tämä on keskimäärin kolme hoitajaa enemmän kuin vastaavassa tilanteessa Suomessa.

Eettinen kuorma nousee meillä juuri siitä tunteesta, etten tänäänkään pystynyt hoitamaan potilaita niin hyvin kuin olisin halunnut.

Ja nyt ei puhuta vain teho-osastoista, vaan ihan jokaisesta toimialasta, sosiaali- ja terveysalalla sekä varhaiskasvatuksessa.

Alhainen henkilöstömitoitus saa aikaan kiireen. Kiire saa aikaan stressin. Stressi purkautuu epäasiallisena kohteluna, ja oravanpyörä on valmis.

Jos Ruotsissa tai Norjassa pääsee tekemään töitä esimerkiksi 4 800 euron alkupalkalla ja vielä työyhteisöissä, joissa on tarpeeksi hoitajia, joita arvostetaan, niin ei ole ihme, että ”vienti vetää”.

Alkaa olla jo kiire laittaa Suomessa alan palkkaus ja työolot kuntoon, jotta meillä on jatkossakin tarpeeksi koulutettua sosiaali- ja terveysalan henkilöstöä.

Millariikka Rytkönen

Tehyn puheenjohtaja

Kommentoi