Lukijoilta: Vastine mielipidekirjoitukseen Pohjalaisessa 11.9.

Kirkkovaltuutettu Risto Helin kirjoitti tämän lehden mielipideosastolla näkemyksiään ja kokemuksiaan luottamushenkilötoiminnassa Vaasan seurakuntayhtymässä ja Vaasan suomalaisessa seurakunnassa.

Helin kyseli suomalaisen seurakunnan näkemystä, mitä pitäisi tehdä kirkon ulkopuolella oleville kerjäläisille. Valitettavasti kysymykseen ei ollut tullut vastausta. Viestit oli lähetetty heinäkuussa kirkkoherranviraston sähköpostiin ja ne olivat loma-aikana jääneet kirkkoherran lomasijaisilta vaille riittävää huomiota. Pahoittelen tätä.

Vaasan keskustassa on kesäaikana ollut muutamia kerjääviä ihmisiä, ja välillä he ovat tulleet myös kirkkopuistoon ja joskus Vaasan kirkkoon. Suomalainen seurakunta ei ole tässä asiasta päättävä muiden kuin järjestämiensä tilaisuuksien osalta. Vaasan seurakuntayhtymä vastaa kiinteistöistä ja niiden ympäristöstä.

Kerjääminen ei käsittääkseni ole Vaasassa kiellettyä, jollei se aiheuta häiriötä. Jos he ovat olleet häiriöksi, heitä on voitu pyytää tai kehottaa poistumaan sivummalle. Sinänsä kerjäläisten tai muiden tuntemattomien oleskelu kirkon tienoilla on muistutus yhteiskunnan monimuotoisuudesta ja myös köyhyyden todellisuudesta. Tässä me ehkä tarvitsemme hiukan kristillis-sosiaalista mieltä ja lähimmäisenrakkauden asennetta heitä kohtaan.

Helin palasi kirjoituksessaan Vaasan kirkossa kesäkuussa olleeseen messuun, jonka Vaasan suomalainen ja ruotsalainen seurakunta järjestivät pride-tapahtuman yhteydessä sen järjestäjien pyynnöstä. Messusta keskusteltiin suomalaisen seurakunnan hallinnossa tietääkseni neljässä kokouksessa kevään aikana. Ruotsalaisen seurakunnan hallinnossa messun järjestäminen on ollut myös käsiteltävänä.

Helinin näkemyksen mukaan Vaasan kirkossa olisi peitetty pyhä risti tai kirkko sateenkaaritunnuksin. Tällainen jäi minulta huomaamatta. Näin kyllä muutamia värikkäitä lapasia tai vastaavia, mutta ne eivät peittäneet mitään. Ehkä istuimme eri paikoissa.

Vetokannaksen kirkon tiloissa ollut valokuvanäyttely oli ruotsalaisen seurakunnan harkitsema ratkaisu. Tätä tarkoittanee Helinin väite, että kirkko oli avattuna koko viikoksi.

Minusta keskustelu on ollut avointa, ja siinä on voinut tuoda esille omat mielipiteensä ja näkökulmansa. Arvostan tässä luottamushenkilöitämme enkä tunnista väitettyä keskustelun negatiivisuutta tai sulkeutuneisuutta. Pahoittelen, että Helin on kokenut toisin.

Seurakunnan toiminnassa ovat luottamushenkilöt merkittävässä tehtävässä, kun luodaan edellytyksiä seurakunnan perustehtävälle, sananjulistukselle kaikille ihmisille ja kristillisen rakkauden vahvistamiselle kaikkialla.

Tuomo Klapuri

kirkkoherra

Vaasan suomalainen seurakunta

Kommentoi