Lukijoilta: Vastaus Kosken perjantaiseen kritiikkiin

Kansanedustaja Koski lähti perjantaisessa kolumnissaan tuttuun tyyliinsä kritisoimaan muita ja tyylilleen uskollisena tälläkin kertaa kritiikki kohdistui ammattiyhdistysliikkeeseen sekä SDP:hen.

Koska edustan osaltani näitä molempia edellä mainittuja liikkeitä, haluan hieman kommentoida Kosken kannanottoa.

”Järkevä talouspolitiikka ennakoi ja varautuu aktiivisilla toimenpiteillä tulevaan.”

Olen täysin samaa mieltä Kosken kanssa siitä, että järkevä talouspolitiikka ennakoi ja varautuu aktiivisilla toimenpiteillä tulevaan. En tosin allekirjoita sitä, että nykyisen hallituksen ennakoivat toimet olisivat olleet järkeviä.

Esimerkkinä voisin tässä kohtaan nostaa hallituksen voimakkaasta painostuksesta syntyneen kiky-sopimuksen, jonka myötä työntekijöiden ansiotasoa leikattiin tuntuvasti, eritoten julkisella sektorilla.

Sen lisäksi, että leikkauksilla on ollut selkeä vaikutus työntekijöiden ostovoimaan ja tätä kautta kulutukseen, on kikyllä ollut kohtuuton vaikutus kuntien talouteen.

Viime viikolla uutisoitiin, että valtiovarainministeriö on kaiken lisäksi laskenut väärin kiky-sopimuksen vaikutuksen kuntien verotuloihin ja palkansaajien verotukseen.

Koko maan tasolla kunnallisveroa kertyy tänä vuonna keskimäärin 1,8 prosenttia eli 400–600 miljoonaa euroa vähemmän kuin huhtikuun veroennusteessa arvioitiin.

Myös Vaasan kaupungin verotulot näyttävät jäävän tänä vuonna yli kymmenen miljoonaa euroa pienemmiksi kuin alun perin arvioitiin.

Tämä on todella merkittävä lovi kaupungin taloudessa ja tulee eittämättä vaikuttamaan kuntalaisille elintärkeiden palveluiden tuottamiseen Vaasassa.

On suorastaan kohtuutonta, että hallitus ohitti budjettiriihessä kuntatalouden vaikeutuneen tilanteen ja päätyi esityksiin, jotka kokonaisuudessaan heikentävät entisestään kuntataloutta.

Kuntaliitto perääkin nyt valtiovallan vastuunkantoa asiassa ja pitää välttämättömänä, että hallitus lupaamallaan tavalla kompensoi veroperustemuutosten aiheuttamat kuntien verotulojen menetykset kunnille täysimääräisesti.

”Paikallisen sopimisen määrätietoinen edistäminen on konkreettinen ja vaikuttava politiikkatoimi viemään työmarkkinoiden rakenteellista uudistusta eteenpäin”

Julkisella sektorilla on ollut jo vuosikymmeniä laajat mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen ja lukuisista asioista on myös paikallisesti sovittu työpaikoilla.

Ihmettelen kommentteja, joissa viitataan epäsuorasti, että paikalliseen sopimiseen ei olisi jostain syystä riittäviä edellytyksiä olemassa?

On kuitenkin hyvä muistaa, että sopiminen ei ole yksipuolista sanelupolitiikkaa. Sopiminen edellyttää molempien osapuolien sitoutumista sovittuun.

”Irtisanomismenettelyn joustavoittaminen alle 20 hengen yrityksissä oli tärkeä askel kohti joustavampia työmarkkinoita”

Hallituksen esitys työsuhdeturvan heikentämisestä alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä asettaa työntekijät eriarvoiseen asemaan riippuen työantajan koosta, vaarantaa perusoikeuksia, heikentää entisestään irtisanomisturvaa eikä täytä työllisyystavoitetta.

Esitys on ongelma myös tasa-arvon kannalta.

Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla työsuhdeturvasta ei ole samanlaisia suojaavia määräyksiä työehtosopimuksissa kuten monella miesvaltaisella alalla.

Lakiesitys onkin johtamassa isoihin uusiin ongelmiin varsinkin naisvaltaisella sote-alalla.

Kim Berg (sd.)

Vaasa

Kommentoi