Lukijoilta: Valtionvelka on vaarassa kasvaa

Suomi on saanut uuden hallituksen. Vaalien alla annettiin paljon vaalilupauksia ja niitä pyritään kunnioittamaan. Uusi hallitus haluaa satsata satoja miljoonia euroja koulutukseen, köyhyyden vähentämiseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Vaalilupausten rahoittamiseksi valtion omaisuutta on tarkoitus myydä jopa kolmella miljardilla. Valtion vuosimenot kasvavat 1,2 miljardia eurolla. Osa kustannusten noususta rahoitetaan kiristämällä verotusta vähintään 700 miljoonalla.

Nyt ei puhuta pikkusummista. Hallituksen talouslaskelmat rakentuvat optimismin varaan. Laskelmien toteutumisen edellytyksenä on mm. 75 prosentin työllisyysastetavoitteen saavuttaminen.

Usean vuoden vahvan suhdanteen jälkeen olemme nyt kulkemassa kohti taantumaa. Maailmankauppa on hidastunut ja teollisuustuotanto näyttää hiipumisen merkkejä. Suomen talous on ollut odotettua heikompi vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana ja voimme odottaa heikkoa BKT:n kasvua lähivuosina. Samoin työllisyyden odotetaan kasvavan hitaammin.

Käynnissä olevat kauppasodat lisäävät epävarmuutta. Toukokuussa Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasota yltyi, kun USA korotti tuhansien kiinalaistuotteiden tulleja 25 prosenttiin ja Kiina ilmoitti vastaavansa samalla mitalla.

Myös EU:n tilanne lisää epävarmuutta. Iso-Britannian sopimuksettomalla erolla unionista olisi merkittäviä vaikutuksia talouteen, etenkin koska maa on meille tärkeä kauppakumppani.

Toinen epävarmuustekijä on julkisen taloutemme velka, joka on edelleen korkea. Sopeutumiskykymme voi olla koetuksella, jos taantumasta tulee tiukka ja äkillinen.

Sosiaalidemokraatit ja vasemmisto olivat suunnitelleet rahoittavansa vaaliohjelman kiristämällä yritysten verotusta. Yrittäjävähennyksen poisto oli mukana em. puolueiden tavoitteissa. Lisäksi vasemmistopuolueet vaativat listaamattomien yhtiöiden osinkotuottojen verotuksen kiristämistä.

Jos hallitus olisi päätynyt lisäämään nämä tavoitteet ohjelmaan, olisi tavoite työllisyysasteen noususta 75 prosenttiin voitu unohtaa saman tien. Tosin tämä työllisyystavoite tulee olemaan haasteellinen saavutettava yritysverotuksesta riippumatta.

Miten uuden hallituksen ajattelutapa siis eroaa edellisestä työllisyyspolitiikan osalta?

Pitkällä aikavälillä edes 75 tai 80 prosentin työllisyysaste ei ole riittävä, koska väestömme vanhenee koko ajan. Edellinen hallitus käytti enemmän keppiä saadakseen ihmiset töihin, kun taas uusi hallitus tarjoaa lähes pelkästään porkkanaa. Nähtäväksi jää, riittääkö pelkkä porkkana.

Mitä sitten tapahtuu, jos työllisyystavoitetta ei saavuteta? Todennäköisesti silloin edessä on valtionvelan kasvattamisen tie. Hyvin todennäköistä on, että tavoitetta julkisen velan painamisesta alle 60 prosenttiin BKT:stä ei saavuteta. Sitä vastoin valtion menoja katettaneen kasvavassa määrin velkarahalla.

Tätä äänestäjät tuskin halusivat. Suomalaisten enemmistö kuitenkin äänesti eduskuntavaaleissa porvaripuolueita.

KD:n kansanedustaja Luodosta

Kommentoi