Lukijoilta: Vallankumous tulossa?

Niin sopii kysyä tai epäillä meillä ja unionimaanosassamme.

Vanhat rakenteet natisevat liitoksissaan eikä imperiumin vastaiskua näy. Meillä kotimaassa gallupkärjessä ovat hallituksen ulkopuoliset poliittiset puolueet PS ja oikeistoporvarit. Naiskvintetti soittaa suut messingillä klarinettiaan hädin tuskin kuuluvasti...

Mistä kertoo kansanvallan hajanaisuus ja varsin kummallinen kannatuskäyrästö? Euroopassa on unionivallan keskiöön kuulunut Britannia äänestänyt itsensä selvään eroon mannervaltioista. Poliittista kuohuntaa ja tyytymättömyyttä EU-byrokratiaan on itäisessä osassa maanosaa, Unkarissa ja Puolassa kai eniten.

Eikö ranskalaisen Jean Monet’n korkealentoinen ihannevaltioyhteisö toteudukaan? Liki 30 jäsenmaan unionissa on kansa takajaloillaan päätäntävallan karattua kauas Brysselin ja Strasbourgin virkamiehille, joita lobbaa unionivaltioiden edustajisto yhteispäätöksiin. Se yhtälö ei tunnut säröttömältä vaan etäiseltä, kasvottomalta pykäläkomennolta, mitä se onkin. Suora demokratia kiinnostaa kansalaisia.

Meillä Suomessa 2019 vaaleissa kärkipuolueiden kannatus oli tasainen. Rinteen johdolla yritettiin mutta SDP joutui vaihtamaan johtonsa kuten keskustakin.

Feministivalta hallituksessa etsii itseään, päätöksiä ei oikein kuulu. Työllisten ja työttömien ja työvoiman tarjonnat eivät kohtaa kunnolla. Maassa on yhtä paljon työttömiä kuin vapaita, täyttämättömiä työpaikkoja. Samanaikaisesti vuoden eka gallup kertoo opposition marssivan yhä selvemmin karkuteille hallituspuolueista, joilla itsensä etsintä jatkuu...

Perussuomalaisten maltillisen terävä johtaja Halla-aho sympatiseeraa, myhäilee ylivoimajohdossa jo 5 prosenttiyksikköä kokoomuksen edellä.

Kun vasta vajaat 9 kuukautta on Arkadia-vaaleista, olisi luullut valtapuolueiden kuvitellut saavan luottamusta jo kansassa enemmän. Vaan eipä. Professorit ja media kummastelevat ja neuvovat odottamaan rauhassa.

Tuntuu kuin työllisyystavoite 75 % olisi utopistinen eikä velanotolla työllistäminen liene ratkaisu gallup-uskottavuuteen. Vähän on villoja eikä kasvukäyrä paljon lupaile. Demokratiakriisi on ilmiselvä.

Jos 2023 vaaleja jo tähyillään puolueissa, on kansanvalta uhattuna pahemman kerran. Ei kansantalous kohene gallupeilla vaan teoilla.

Päättäjien arvostama laatumedia Suomen Kuvalehti vaihtaa pomoa ja aprikoi, josko Juha Sipilä ei niin huono pääministeri ollutkaan. Kasvoihan työllisyys ja valtionvelka supistui merkittävästi.

Taatusti muiden unionimaiden medioita kiinnostaa nuorehkon naisviisikon valtakoneiston toiminta. Vaikka toisaalta: Eipä talousmahtien valta järky kummoisesti vaikka Suomessa tulisi uudet vaalit kuten 1975 vastaavassa poliittisessa epävarmuudessa.

J. Pesonen

Alajärvi

Kommentoi