Lukijoilta: Vaasan suomenkielisen korkeakoulutuksen kohtalonhetket

Eduskunta hyväksyi tiistaina 18.12.2018 lakiesityksen, joka varmisti Lappeenrannan teknillisen yliopiston muuttumisen Lappeenrannan–Lahden teknilliseksi yliopistoksi. Sen kampukset toimivat mainituissa kaupungeissa, joiden välinen etäisyys on liki 150 km.

Kyseiseen korkeakoulukonserniin kuuluvat perinteisen Lappeenrannan teknillisen yliopiston ohella myös Saimaan ja Lahden ammattikorkeakoulut. Näissä on yhteensä yli 9 000 opiskelijaa.

Entisenä koulutusalan ammattilaisena en voi muuta kuin katkerana todeta, että täällä Vaasassa ei suuruudenhullujen visioiden eikä separatististen asenteiden vuoksi edes yritetä saada aikaan vastaavanlaista ratkaisua.

Siis ei edes Palosaaren kampuksella tonttinaapureina olevien Vaasan yliopiston ja Vaasan ammattikorkeakoulun osalta. Näiden yhteinen opiskelijamäärähän on samaa suuruusluokkaa kuin tuossa edellä mainitussa korkeakoulukonsernissa.

Tähän valitettavaan tilanteeseen näyttää olevan syitä niin sysissä kuin sepissäkin.

Ensinnäkin Vaasan yliopiston nykyinen johto on halunnut nähtävästi egoistisen asenteensa vuoksi vaieta kuoliaaksi aikaisemman hallituksensa tekemän päätöksen ryhtyä toimenpiteisiin selkeimmän ja luonnollisimman paikallisen korkeakouluratkaisun toteuttamiseksi eli Vaasan yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteisen korkeakoulukonsernin muodostamiseksi.

Kuvitteleeko tämä maamme pienin yliopisto todella, että sen säilyminen on muka itsestään selvyys meneillään olevassa korkeakouluratkaisujen myllerryksessä?

Vastaavasti Vaasan kaupunki ei juurikaan näytä olevan kiinnostunut pääosin omistamastaan suomenkielisestä ammattikorkeakoulusta, sillä se on nykyjohdon alaisuudessa tuottanut miljoonatappioitakin jo usean vuoden ajan.

Vaasan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Joakim Strand (r.) ja kaupunginjohtaja Tomas Häyry (r.) näyttävät julkisilla lausunnoillaan haikailevan edelleen kaksikielisten ratkaisujen perään, vaikka nehän eivät heidän oman puolueensakaan ajamien tavoitteiden eivätkä erityisesti valtiovallan jo tekemien päätöstenkään mukaan ole enää edes mahdollisia.

Tässäkin suhteessa varsin erikoista käyttäytymistä osoittaa jo sekin, että Joakim Strand ilmoitti äskettäin julkisuudessa tärkeimmäksi korkeapoliittiseksi tavoitteekseen Vamkin ja Novian yhdistämisen. Hänen luulisi ymmärtävän, että ajatuskin tästä on absurdi, koska Novia on jo virallisesti ”Ab Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi”.

Alussa mainittuun korkeakouluratkaisuun verrattuna aivan toista luokkaa olisi Vaasan, Seinäjoen ja Kokkolan suomenkielisten korkeakoulujen kokoaminen ns. Pohjanmaan yliopistoksi. Tällöin saataisiin liki 17 000 opiskelijan korkeakoulukonserni, joka kuuluisi jo merkittävimpien joukkoon maassamme ja jossa kampusten väliset etäisyydet olisivat vielä kohtuulliset.

Valitettavasti tuo ratkaisumalli joudutaan jo heti alkuunsa toteamaan lähinnä hypoteettiseksi. Syinä tähän ovat erityisesti paikallis- ja kielipoliittiset intrigit.

Kokkolassa on jo pitkän aikaa oltu kiinnostuneita lähinnä Oulun suunnasta. Vastaavasti Seinäjoki kuhertelee Tampereen kanssa. Lisäksi Vaasan ja Seinäjoen päättäjien välillä jo järjettömiin mittasuhteisiin kehittynyt antipatia on lopullisena niittinä sille, että riitaisat pohjalaiset eivät kykene korkeakoulupolitiikassakaan ratkaisuihin, joita muualla maassa ollaan jo menestyksellä toteuttamassa.

Ihan siunatuksi lopuksi katson velvollisuudekseni vielä kertaalleen esittää, että asianomaiset päättäjätahot Vaasassa tulisivat viimeinkin järkiinsä ja ryhtyisivät toden teolla toimenpiteisiin toteuttaakseen pikaisesti edes Vaasan yliopiston ja ammattikorkeakoulun fuusioitumisen korkeakoulukonserniksi ennen kuin se on jo liian myöhäistä.

Pentti Ruotsala

ammattikorkeakoulun rehtori (emeritus)

Vaasa

Kommentoi