Lukijoilta: Vaasan kaupungin talous on pahasti kuralla

Vaasan kaupungin strategiasivuilla on asetettu muutama tavoite: 100 000 asukasta vuonna 2021, verokertymä top 6:n kaupungin joukossa, työllisyys yli 75 prosenttia ja talouden tasapaino, kertynyt ylijäämä suurten kaupunkien keskitasoa.

Olen viime aikoina verrannut eri kaupunkien taloutta: Vaasa vs. Seinäjoki vs. Jyväskylä. Olen käyttänyt kaupunkien talousarviota vuodelle 2018, vaikka tiedän, että tulopuolella vallitsee ikuinen optimismi, eli tulot yliarvioidaan ja kulut aliarvioidaan vuodesta toiseen ja luodaan kuva veronmaksajille, että kaikki on hyvin.

Yksityisellä sektorilla lukuja verrattaan yleensä best in class -periaatteella. Toisaalta olisi epäreilua valita Kauniainen, jossa on melkoinen pääkaupunki-etu tai Rovaniemi, jossa olisi Lapin lisää, joten Seinäjoki ja Jyväskylä ovat verrokkikaupunkeina.

Olen yrittänyt tehdä vertailun yksinkertaiseksi ja valinnut ainoastaan kolme mittaria; käyttökustannus per asukas, ostetut palvelut per asukas ja laina per asukas. Kaksi ensimmäistä lukua olen vallinnut sen takia, että kaupunkien kokonaiskulut olivat vertailukelpoiset ja veronmaksajien tiedossa, ts. mitä kaupungin tarjoamat palvelut maksavat.

Vaasan kohdalla tilanne on surkea, käyttökulut per asukas ovat 9 664,70 euroa, joka on 22 prosenttia korkeampi kuin Jyväskylässä ja 28 prosenttia korkeampi kuin Seinäjoella.

Mikäli katsotaan tunnuslukua ostetut palvelut per asukas, Vaasan luku on 3 386,20 euroa, eli 22 prosenttia suurempi kuin Jyväskylän ja 17 prosenttia suurempi kuin Seinäjoen.

Mikäli muutetaan prosentit rahaksi, puhutaan 2 000 eurosta per asukas, eli 136 miljoonasta eurosta. Vaasa on siis 136 miljoonaa euroa kalliimpi kaupunki asua kuin Jyväskylä tai Seinäjoki.

Kysymys kuuluu; saammeko Vaasassa 22 prosenttia parempaa palvelua kuin Jyväskylässä? Vaasan kaupunki olisi velaton ja veroäyri olisi Kauniaisen luokkaa, mikäli kaupunkia johdettaisiin tehokkaasti.

Viimeinen vertailuluku on velka. Vaasan velka per asukas on 3 714,1 euroa, 20 prosenttia korkeampi kuin Jyväskylän. Vaasan kaupungin velkataakka nousee seuraavien vuosien aikana tuntuvasti, kun päätökset investoinneista toteutuvat.

Valitettavasti kuntaliitos Mustasaaren kanssa ei paranna Vaasan kaupungin taloutta, pikemmin päinvastoin, velkataakka per asukas kasvaa ja kulupuoli pysyy nykyisellä tasolla.

Tuleva jättivaltuusto, jossa istuu 102 jäsentä, tekee järkevän päätöstenteon mahdottomaksi (varsinainen kanala).

Otin oheisen kumulatiivisen alijäämä käppyrän Vaasan kaupungin talousarviosta 2018. Kumulatiivisen alijäämän piti taittua tänä vuonna, mutta valitettavasti realismi puuttui talousarvioinnista ja alijäämä kasvaa noin 5 miljoonalla eurolla ja ensi vuonna ainakin saman verran, jolloin valtiovalta puuttuu peliin ja Vaasan kaupungista tulee kriisikunta.

Vaasassa kumulatiivinen alijäämä ei taitu tällä vuosikymmenellä. Vertailun vuoksi voin mainita että Jyväskylän kaupungin kumulatiivinen ylijäämä on 49,2 miljoonaa euroa.

Vaasa on ”ulkoistanut” kiinteistömassansa omaan liikelaitokseen, Vaasan Talotoimelle. Tiloja on 375 600 neliömetriä, josta valtaosa omassa käytössä.

Tämä massiivinen kiinteistömassa vaatii noin 15 miljoonaa euroa vuodessa pelkästään peruskorjausinvestointeihin. Vuoden aikana kaupunki on hankkinut lisää kiinteistömassaa Runsorista. Ei ihme, että talot ränsistyvät ja korjausvelka kasvaa vuosi vuodelta.

Valitettavasti on pakko todeta, että strategiset kunniahimoiset ja epärealistiset tavoitteet eivät toteudu. Verokertymä ei ole top 6:n kaupungin joukossa. Taloudellinen tasapaino ja kertynyt ylijäämä ei ole suurten kaupunkien luokkaa, eikä asukasluku ole yli 100 000 vuonna 2021.

Jotain pitäisi nyt tehdä. Olemme Henrik Gräsbeckin kanssa yrittäneet vaikuttaa Vaasan kaupunginvaltuuston päätöksiin syksyn aikana, mutta turhaan. Vaasan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vuoden 2019 talousarvion ja laivahankkeen 25 miljoonan investoinnin ja 35 miljoonan lainan.

Valtuuston jäsenet Mäkynen ja Akinyemi ovat vastanneet kirjoituksiimme poliittisilla kannanotoillaan ja puhtaalla vaalipropagandallaan, tasetaju ja talouden kokonaisnäkemys puuttuu täysin.

Hyvä Vaasan kaupunginvaltuusto, teidät on valittu valtuustoon tekemään päätöksiä, eikä diskuteraamaan ja väyrystelemään. Vaasan kaupungin talouden tulopuoleen ette enää voi vaikuttaa, joten jäljellä on menopuoli ja investoinnit. Mikään kosmeettinen korjaus ei enää riitä, nyt puhutaan kymmenistä miljoonista euroista.

Ehdotan, että avaatte vuoden 2019 talousarvion uudestaan, nostatte veroäyrin 1–1,5 prosenttiyksiköllä ja leikkaatte samanaikaisesti kuluja 20 miljoonan euron verran vuonna 2019 ja saman verran vuonna 2020, niin saadaan kumulatiivinen alijäämä kääntymään ylijäämäksi ja vältytään joutumasta häpeäpaluun (kriisikunnaksi).

Vaihtoehtona on omaisuuden realisointi: 375 600 neliömetrin kiinteistömassa myyntiin tai luopuminen kruunujalokivestä Vaasan Sähköstä.

Mikään kosmeettinen korjaus ei enää riitä, nyt puhutaan kymmenien miljoonien korjauksesta tehtyyn talousarvioon 2019.

Hyvä valtuusto, käärikää hihat ja ryhtykää heti toimeen, aikaa on vähän ja säästötoimien vaikutus vie oman aikansa.

Kaj C. Tuominen

Vaasa

Kommentoi




  • Pääkirjoitus: Vanhan Vaasan sairaala näyttää hyvää esimerkkiä, vaikka osin lain sanelemana

  • Pääkirjoitus: Susien pyyntilupia tarvitaan, mutta vain vahvoin perustein