Lukijoilta: Vaasan ja Seinäjoen kaksoiskaupunki

Vuosikymmenien Vaasassa asumisen jälkeen jäin eläkkeelle vuonna 2016 ja seuraan nyt aluekehityksen ilmiöitä synnyinkaupungissani Turussa. Ulkopuolelle siirryttyäni olen huomannut, että Vaasan ja Seinäjoen valtakunnallinen profiili on vaisu. Asialle on tehtävä jotakin. Tarvitaan suuri loikka. Tämän vuoksi palaan vielä kerran yhteen lempiaiheistani eli Vaasan ja Seinäjoen kaksoiskaupunkistrategiaan.

Suomeen tavoitellaan jatkossa noin viittä keskusaluetta, joiden kautta Suomi pääosin kytkeytyisi globaaleihin virtoihin. Enemmän tulisi toki käydä keskustelua tämän näkemyksen tarkoituksenmukaisuudesta. Voisiko visiona olla myös hieman hajautuneempi yhteiskunta? Onko muunlaisista maantieteellisistä ympäristöistä tuotu metropoliajattelu ylipäätään sovelias Suomen olosuhteisiin?

Vaasan ja Seinäjoen asetelma koetaan usein kilpailutilanteeksi. Jatkossa ei kuitenkaan menestytä tällä asenteella, sillä Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan tilannetta on tarkasteltava käynnissä olevan metropolivaltiopolitiikan näkökulmasta.

Toisaalta on myös pohdittava, millä tavoin Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla voitaisiin varautua metropolivaltiopolitiikan lopulliseen läpimurtoon. Millä tavoin voitaisiin yhdessä estää joutuminen valtavirran ulkopuolelle? Pohjanmaan maakuntiin tarvitaan aluekehittämisen syvähenkinen asetelma.

Todennäköisesti Vaasa ja Seinäjoki eivät erikseen yllä valtakunnan saati kansainväliseen sarjaan, mutta yhdessä ne voivat sen tehdä. Olisi myös toivottavaa, että keinotekoinen raja Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan välistä poistuisi. Maakuntaraja estää kunnianhimoisen aluekehittämisen. Olisiko järkevä edetä samassa maakunnassa kaksoiskaupunkistrategialla?

Vaasan seutu ja Seinäjoen seutu täydentävät toisiaan. Seinäjoella on vahva elintarviketalouden keskittymä, jossa maaseutu ja kaupunki muodostavat toiminnallisesti luontevan yhteyden. Vaasan seudulla on energia-alan valovoimainen keskittymä, johon maaseutu liittyy luontevasti, koska edellytykset vahvistaa uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa hajautetun energiantuotannon liiketoimintaa ovat mitä lupaavimmat. Kaksoiskaupunki on tulevaisuuden katsannosta erikoistunut kahteen tähdelliseen: energiaan ja ruokaan.

Kaksoiskaupungin erikoistumisaloista ponnistaa kiinnostavia yhteisen tekemisen aihioita, jotka liittyvät esimerkiksi elinkeinopolitiikkaan, korkeakoulupolitiikkaan, liikennejärjestelyihin, maankäytön suunnitteluun sekä palvelujen järjestämiseen.

Seinäjoen ja Vaasan välisestä raideyhteydestä voidaan kehittää kaupunkiytimiä yhdistävä toiminnallinen silta, jonka vaikutuspiiriin suunnitellaan kiinnostavien yhdyskuntien nauha. Niissä väljään asumiseen yhdistyisi nopea pääseminen Seinäjoen ja Vaasan keskustoihin. Junayhteys koukkaisi Vaasan lentoaseman kautta. Uuden vuosituhannen raittikylässä asuisi kymmeniä tuhansia asukkaita. Syntyisi Vaasan ja Seinäjoen keskustoja yhdistävä kehityskäytävä.

Kaksoiskaupunkistrategia toisi Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan kehittämiseen valtakunnallisissa ja kansainvälissä mittelöissä tarvittavaa volyymia ja osaamista. Omaksuttu strategia synnyttäisi 200 000 asukkaan toiminnallisen alueen. Keskustoja yhdistävine kehityskäytävineen kaksoiskaupunki olisi monipuolisten kaupunki- ja maaseutumaisten asuinalueiden yhteisö.

Asetelmassa sovellettaisiin raideliikenteen tarjoamia uusia mahdollisuuksia, kehitettäisiin kansalaislähtöisiä lähidemokratian muotoja, tehtäisiin kiinnostavia korkeakoulupoliittisia avauksia sekä erikoistuttaisiin ruokaan ja energiaan.

Hannu Katajamäki

aluetieteen emeritusprofessori

Vaasan yliopisto

Kommentoi