Lukijoilta: Vaasalla uniikit globaalit verkostot

Suurin yksityinen työnantaja seudullamme on globaali pörssiyhtiö Wärtsilä, joten sopinee hyvin aloittaa uuden vuoden ensimmäinen kolumni siteeraamalla konsernijohtajaa, vuorineuvos Jaakko Eskolaa:

”Vaasasta on löytynyt maailman paras malli tehdä yhteistyötä. Yritykset – jopa välillä vähän kilpailevatkin yritykset – pystyvät yhdessä kehittämään Suomea. Ja kun ajatellaan Suomen etua ensin, mikä voi olla monesti tämmöisessä paikkakunnallisessa keskustelussa se tärkein, niin Vaasa on hyvä esimerkki. Yritykset, yliopistot, ammattikoulut, kaikki oppilaitokset, ympäröivä yhteiskunta ja Vaasan kaupunki ja ihmiset siellä ovat aina olleet rakentamassa tätä yhteistyötä, josta sitten monet yhtiöt, jotka tässä ekosysteemissä toimivat, ovat saaneet nauttia”.

Tällä tavalla konsernijohtaja alkusyksystä tiedotustilaisuudessa erinomaisesti tiivisti Vaasan ja energiakeskittymämme vahvuudet muutamaan riviin 200 miljoonan investoinnin julkistamisen yhteydessä.

Julkisessa keskustelussa unohtuu välillä se, että meidän tulee aina pyrkiä johtamaan nimenomaan globaalisti merkittäviä verkostoja – ei piiritason juttuja.

Muistan hyvin, kun eräs kollega kysyi valtiovarainvaliokunnan Kiinan-reissumme jälkeen, miksi edustaja Strand eri tapaamisissa aina erityisesti korosti olevansa Vaasasta, kun muut kertoi olevansa Suomesta? Elinkeinopolitiikasta puhuttaessa myös Kiinassa huomaa, että kiitos Wärtsilän, ABB:n ja muidenkin yhtiöiden niin moni Kiinankin hallinnossa korkealla oleva tuntee Vaasan, vaikka ei muuten tietäisi Suomesta juuri mitään. Wärtsilän teknologiaa on joka toisessa maailman laivoista ja myös ABB:n, Vacon-Danfossin, VEO:n ja monien muidenkin teknologiat ovat avainasemassa koko maailman ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Yhä useampi kollegani puhuu nykyään maailmalla ylpeänä Suomen Vaasasta!

Maamme innovaatiopolitiikan tulisikin lähteä globaalisti pärjäävien klustereiden ja kokonaisten arvoketjujen tukemisesta – ei yksittäisistä yritys- tai projektituista. Tekoälyn ja koneoppimisen hurja kehitystahti ja potentiaali korostavat entisestään systeemiajattelun tärkeyttä.

Itse totesin ennen joulua eduskunnan suuressa salissa käydyssä keskustelussa valtioneuvoston selonteosta tietopolitiikasta ja tekoälystä, että Suomen tulee ehdottomasti olla edelläkävijä tähän liittyen.

Tekoälyssä ja koneoppimisessa on pohjimmiltaan kyse datan yhdistämisestä ja prosessoinnista - mikä tarkoittaa sitä, että vahvat ja älykkäät globaalit klusterit tulevat vahvistumaan entisestään.

Julkisella sektorilla ja korkeakouluilla on tärkeä rooli uusien alustojen, yhteistyökuvioiden ja verkostojen luojina. Vaasan yliopiston tuore vastuurooli akkukokonaisuudesta osana kansallista FITech-verkostoa on hyvä esimerkki.

Olemme myös päättäneet Merenkurkun neuvoston konvertoimiseksi niin sanotuksi Eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymäksi (EAYY/EGTS), joka entisestään yhdistää pohjalaismaakuntia ja Västerbottenia houkuttelemaan investointeja sekä ottamaan vahvempaa roolia niin Euroopassa kuin globaalisti.

Wärtsilän – kuten ABB:n ja monen muun – investointipäätöksen lisäksi seutumme syksyn kohokohtiin kuuluivat onnistunut edunvalvontamme kasitien statuskorotukseksi, Merenkurkun laivan rahoituskuvioiden loppuunsaattamiseksi sekä kuntaliitosneuvottelujen ja akkuteollisuustonttien maaliin saaminen.

Pitäkäämme huolta siitä, että ihmisillä ja yrityksillä on jatkossakin täällä maailman parhaat oltavat ja mahdollisuus tehdä maailman parasta yhteistyötä. Hyvää alkanutta Uutta Vuotta 2019!

Joakim Strand
RKP:n kansanedustaja ja Vaasan kaupungin- valtuuston puheenjohtaja

Kommentoi