Lukijoilta: Vääryys mahdollistaa väärinkäytökset Hongkongissakin

Kesäkuun alusta jo kohta kolme kuukautta jatkuneet mielenosoitukset Hongkongissa ovat saaneet laajempaa huomiota maailmalla, kun mielenosoittajat ovat useina päivinä kokoontuneet rauhallisesti myös kaupungin kansainvälisellä lentokentällä tukkien jotakuinkin kaikki terminaaliaulat ja käytävät. Samalla Kiinan johdon kärsivällisyys alkaa loppua, sillä sille on tärkeää, että uutiset laittomista kokoontumisista jäisivät mahdollisimman vähäisiksi etenkin manner-Kiinassa.

Mielenosoittajista pyritään antamaan negatiivinen kuva. Jo pelkästä rikoksesta ”yhteiskuntarauhan horjuttaminen” voi saada useamman vuoden vankeustuomion. Kun pelko tästä ei tunnu riittävän, aletaan puhumaan terrorismista ja pelotellaan mielenosoittajia terrorismilainsäädännön mukaisilla tuomioilla. Vastavallankumouksellista toimintaa, sanottiin vuonna 1976.

Ainakin yli 600 ihmistä on pidätetty mielenosoitusten aikana ja joitakin on kohdeltu rajusti. Kiinan viranomaiset ovat vakuuttaneet, etteivät käytä ylimitoitettuja voimatoimia. Viranomaiset eivät ole kuitenkaan suostuneet mielenosoittajien vaatimuksiin tehdä avoin tutkimus poliisin ja tuntemattomien hyökkääjien mielenosoittajia vastaan toteuttamasta väkivallasta. Kiisteltyä luovutuslakiehdotusta ei ole myöskään peruttu, vaikka Yle niin väittikin uutisessaan. Sen käsittely on vain jäädytetty.

Mielenosoittajat ovat toimineet hyvin rauhallisesti; he ovat vain vastanneet voimakeinoin poliisien väkivaltaisiin yrityksiin hajottaa ihmisjoukot kyynelkaasulla ja kumiluodeilla, mutteivät ole koskaan olleet aloitteellisia yhteenotoissa Hongkongin poliisin kanssa. Kiinan johdolle on myös tärkeää, ettei se aiheuttaisi kansainvälisten suhteidensa heikkenemistä väkivaltaisilla mielenosoitusten tukahduttamisella. Vuoden 1989 ”Pekingin teurastajaksi” nimetyn entisen pääministerin Li Pengin kuolema heinäkuussa muistutti sopivasti tästä asiasta.

Olen huolissani Kiinan demokratiakehityksestä ja sensuurin vallasta. Tiedän Kiinassa asuneena, että Kiinassa pystytään käymään julkista keskustelua yhteiskunnallisista ongelmista paljon avoimemmin kuin mitä Suomessa kuvitellaan. Silti, kun ei ole sallittua esittää ongelmien syyksi yksipuoluejärjestelmää tai demokratiavajetta, osa syvimmistä ongelmista jää vaille parhaita ratkaisuja.

Ihmisillä, jotka elävät autoritäärisissä valtioissa, kuten Kiinassa tai Venäjällä, ei ole mahdollisuutta vaikuttaa oppositiopolitiikan kautta eikä juuri äänestämälläkään, koska johtava eliitti on valinnut ehdokkaat.

Kun mielenosoituksetkin kielletään, ei käytännössä jää mitään todellista vaikutusmahdollisuutta. Se on väärin. Ja juuri tämä vääryys mahdollistaa väärinkäytökset järjestelmän sisällä. Siksi Suomessakaan vääryyksistä puhumista ei saa leimata ihmisvihamieliseksi toiminnaksi tai änkyröinniksi, vaan ihmisiä pitää kannustaa vaikuttamaan poliittisia kanavia käyttäen.

Mika Kivimaa

Vaasa

Kommentoi