Lukijoilta: Uusi vuosi voi edellyttää uudelleenarviointia

Uuden vuoden myötä saatiin myös ensimmäiset hallitusohjelman päätökset voimaan. Epäoikeudenmukainen aktiivimalli lakkasi, perusturvalla elävien ja yli 600 000 pieneläkeläisen toimeentulo parani ja myöhemmin vuoden aikana palautuu kaikille lapsille oikeus täyteen päivähoitoon aiempaa pienemmissä ryhmissä. Vain muutamia kymmenistä muutoksista mainitakseni.

Hallituksessa kannattaa keskittyä omaan tekemiseen. Aina on tarpeen myös haastaa itseään ja olla terveen itsekriittinen.

Suomen talouden isoimmat epävarmuustekijät tulevat ulkomailta. Kysymys monella taholla kuuluu: onko edessä liennytys vai uusi kaaos?

Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasodassa nähtiin loppuvuodesta mahdollisia alkutahteja sovulle, mutta seuraavia askelia on vielä vaikea arvioida. Viimein on varmaa, että brexit toteutuu tammikuun lopussa. Varmaa sen sijaan ei ole, tuoko päätös rauhaa vai lisää sekasortoa epäselvien kauppasuhteiden myötä.

Kauppasodan ja brexit-jahkailun aiheuttaman epävarmuuden vaikutukset ovat tuntuneet suoraan myös Vaasan vaalipiirissä mm. Wärtsilän yt-neuvotteluiden muodossa. Epävarmuus lykkää investointeja eri puolilla maailmaa, jolloin laivat ja uudet energiajärjestelmät jäävät rakentamatta.

Uuden vuoden myötä kansainvälisen talouden taivaalle nousi uusia harmaita pilviä, kun Donald Trump alkoi ajaa uutta täysimittaista sotaa Lähi-Itään. Jos iranilaisjohtajan murhasta lähtenyt kansainvälisen oikeuden vastainen toiminta johtaa lopulta Yhdysvaltojen uuteen sotaan Lähi-Idässä, ollaan jälleen vakavassa paikassa.

Tämä voi näkyä suoraan nousevan öljyn hinnan aiheuttamana talouden hidastumisena sekä uutena suurena turvapaikanhakijoiden joukon saapumisena Eurooppaan, joka ei ole vielä selvittänyt välejään ja vastuitaan edellisen kriisin jäljiltä.

Kansainvälisen kasvun heikentyminen voi edellyttää uudelleenarviointia myös Suomen hallitukselta. On arvioitava, ovatko hallitusohjelman viime kesänä tehdyt oletukset edelleen voimassa? Voiko nykymaailmassa ylipäätään tehdä oletuksia neljäksi vuodeksi?

Koska hallitusohjelmat ovat yhä yksityiskohtaisempia, voisi olla tarpeen käydä vuosittain ”minihallitusneuvottelut”. Näin voitaisiin ottaa huomioon nopeasti ympärillä muuttuva maailma ja tarkentaa ohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä.

75 prosentin työllisyystavoitteesta on pidettävä kiinni. Keinot sen saavuttamiseksi vaativat kunnianhimoa, jos maailmankauppa hidastuu pidemmäksi ajaksi. Tähän tilanteeseen nykyisessä ohjelmassa ei ole täysin varauduttu, vaan ainoastaan kovemman luokan taantuma muuttaisi ohjelman toteutustapaa ja käynnistäisi elvytyksen.

Hitaan kasvun oloissa olisi tärkeä pyrkiä vahvistamaan tulevaisuuden kasvua ja työllisyyttä lyhyellä, mutta myös pitkällä aikavälillä.

Laajasti arvostettu taloustutkija Sixten Korkman korosti fiksusti torstain A-studiossa, että Suomen varsinainen ongelma ei ole valtionvelka vaan kasvu pidemmällä aikavälillä. Kun lainaa saa miinuskorolla, on jopa velkarahalla järkevää tehdä investointeja, joille voidaan olettaa positiivinen tuotto lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Tällaisia olisivat vielä vahvemmat panostukset koulutukseen, tutkimukseen, infrastruktuuriin ja ihmisten hyvinvointiin.

Korkmaninkin usein korostamat satsaukset lapsiperheköyhyyden torjumiseen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn olisivat myös loistavia kohteita talouden korjaamiseksi.

SDP:n kansanedustaja Vaasasta

Kommentoi