Lukijoilta: Uudet muovisäädökset etenevät – Suomessa ei kannata röyhistää rintaa liiaksi

Euroopan parlamentti äänesti keskiviikkona Strasbourgissa selvin luvuin eteenpäin lainsäädännön, jolla kertakäyttöisen muoviroskan määrää vähennetään huomattavasti 2030-luvulle tultaessa.

Mielestäni äänestystulos oli hyvä ja onnistunut, se antoi parlamentille vahvan kannan jatkoneuvotteluihin. Kotimaastakin katsottuna oikea – ja ennen kaikkea vaikuttavin väylä puuttua muoviongelmaan on Euroopan unioni.

Kirjoitan näin unohtamatta sitä tosiasiaa, että jopa 95 % meristä löytyvistä muovijätteistä päätyvät niihin ainoastaan kymmenen joen kautta. Kaksi niistä on Afrikassa ja loput kahdeksan Aasiassa.

Hirvittävät kuvat muoviroskaan tukehtuvista valaista sekä pulloja pursuavista joista eivät nouse uutismedioihin Euroopasta. On kuitenkin tärkeää muistaa, että maapallomme on yhteinen ja EU:n linjaukset vaikuttavat aluettaan laajemmin.

Vaikka parlamentin äänestyksessä nyt ollut lakiesitys on yhä kesken, on se jo silti ennättänyt muuttamaan suurten globaalien yritysten toimintaa. Esimerkiksi maailmanlaajuinen, yli 28 000 kahvilan Starbucks on kertonut aikovansa luopua muovipillien käytöstä jo vuonna 2020, eli aikaisemmin kuin mitä EU:n esitys edellyttää.

Tuskinpa näin olisi käynyt, jos EU ei olisi ajanut muovipillien kieltoa. Lisäksi jopa puolet Euroopassa käytetystä muovijätteestä on rahdattu maanosan ulkopuolelle, valtaosin Kiinaan. Tähän havahduttiin kuluvan vuoden alussa, kun Kiina päätti, ettei se enää halua kontolleen muun maailman jätteitä.

Joten vaikka Suomi ja Eurooppa ovat maailman mittapuulla kierrätyksessä pitkällä, ei rintaa kannata Suomessakaan liikaa röyhistää. Tästä on myös mustaa valkoisella! Syyskuun lopulla Suomi sai Euroopan komissiolta nimittäin kirjallisen varoituksen.

Komissio katsoo, että Suomi on vaarassa epäonnistua unionissa sovitusta tavoitteesta: jäsenmaat kun ovat sitoutuneet kierrättämään vuonna 2020 puolet jätteistään.

Vuoden 2016 tietojen mukaan Suomen jätteistä noin 42 prosenttia kierrätettiin asianmukaisesti. Tekemänsä selvityksen perusteella komissio kuitenkin huomauttaa, että Suomen kierrätysaste näyttää jumahtaneen paikalleen ja nykyisellä lainsäädännöllä edellytettyä kierrätysastetta ei saavuteta määräaikaan mennessä.

Ja kyllähän tämä näkyy. Esimerkiksi muovinkeräyspisteitä on Suomeen saatu vasta aivan viime vuosien aikana.

Lainsäädäntö taitaa velvoittaa, että muovinkeräyspiste pitää järjestää vain yli 10 000 asukkaan taajamiin. Kotikaupungissani Vaasassakin keräysastioiden määrä on laskettavissa ainoastaan kahden käden sormin!

Vaikka en millään mittapuulla kannata belgialaista tapaa jättää roskia erivärisissä pusseissa tiettyinä päivinä kaduilta kerättäväksi, jäi Belgian vuosilta mieleen roskien kattava erottelu. Näin jälkeenpäin tuntuu kauhealta, ettei Suomessa ole kerätty automaattisesti muovia erilleen! Ehkäpä tässä olisi oppimisen paikka?

Ei kierrätystä Suomessa ainakaan liian helpoksi ole tehty, jos muoviroskia pitää kerran lähteä kuljettamaan autolla pitkin kaupunkia keräyspisteen löytääkseen.

Suomalaisena EU-komission antama varoitus melkein ihan nolottaa. Kyse on mielestäni myös kansallisesta ylpeydestä! Nyt kansalaiset ja päättäjät Suomessa kipin kapin kierrättämään niin arkielämän kuin lainsäädännönkin tasoilla!

Miapetra Kumpula-Natri

europarlamentaarikko

Kommentoi