Lukijoilta: Tyly väestöennuste investointihuumaiselle Vaasalle

Viime aikoina me Vaasan veronmaksajat olemme saaneet pelonsekaisin tuntein seurata noita kaupunkimme jo kohtuuttomiin mittasuhteisiin karanneita investointisuunnitelmia, jotka ovat alkaneet olla yhä enemmän ja enemmän ristiriidassa alueemme tasapainoisen kehittämisen kanssa.

Todellisten faktojen sijaan olemme saaneet tämän tästä kuulla ja lukea jo kyllästymiseen asti hehkutuksia alueemme energiaklusterin antamista ylivertaisista mahdollisuuksista kehittyä maamme vientiveturina ja Pohjoismaiden energiapääkaupunkina.

Valitettavasti tuohon hurmokseen näyttää liittyneen liki yksimielisesti kaupunkimme niin poliittinen kuin virkamiesjohtokin.

Tuon loiskiehunnan vastapainoksi ilmestyi Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n muutama päivä sitten julkistama Väestöennuste 2040, jota tiedotusvälineissä onkin raportoitu jo varsin laajasti.

Kyseisen tutkimuksen mukaan ennuste alueellemme on varsin karua luettavaa: Vaasan kaupunkiseudun väestömäärä ei esitetyistä ylioptimisista kuvitelmista huolimatta tulevina vuosikymmeninä lisäänny, vaan päinvastoin hieman vähenee.

Käsitteeseen Vaasan kaupunkiseutu oli tutkimuksessa laskettu kuuluviksi nykyisen Vaasan ohella Mustasaari, Maalahti, Korsnäs ja Vöyri. Siis ei esimerkiksi Laihiaa.

Tulkinta on tyypillinen muualla maassa oleva käsitys, jonka mukaan Vaasan kaupunkiseutu on pääasiassa ruotsinkielinen alue, josta johtuen maamme suomenkielisten keskuudessa on jatkuvasti jonkinlainen alitajuinen epäilys hakeutua alueelle.

Pohjalaisen haastatellessa asiasta kaupunginvaltuuston puheenjohtajaa kansanedustaja Joakim Strandia (r.) hän luokitteli kyseisen tutkimuksen ”amatöörimäiseksi ja staattiseksi” erityisesti jo siksi, että siinä Laihiaa ei katsottu kuuluvaksi Vaasan kaupunkiseutuun.

Tuskinpa Laihiankaan väestökehitys on siksi ekspansiivista, että se muuttaisi Vaasan kaupunkiseudun väestönäkymiä juurikaan positiivisemmiksi. Tosin Laihian mukanaolo voisi parantaa suomenkielisten keskuudessa esiintyvää skeptistä näkemystä Vaasasta.

Koska Laihiakin kuuluu Strandin mukaan Vaasan kaupunkiseutuun, niin Vaasan olisi tietysti pyrittävä mitä pikimmin käynnistämään liitosneuvottelut Laihian kanssa. Valitettavasti tämä tuskin on Vaasan nykyjohdon intresseissä.

Toisaalta kyseisen tutkimuksen perusteella on myös todettavissa, että eivät ne Seinäjoenkaan kaupunkiseudun kehitysnäkymät ole erityisen häävejä. Väestö näyttää sieltäkin kaikkoavan vielä voimakkaammin etelän kasvukeskuksiin.

Tuota ilmiötä vähätellessään kansanedustaja Strand ilmoitti tyypillisen suurieleiseen tapaansa: ”Kyllä heilläkin on hyvä mahdollisuus päästä vientirannikon imuun”. Sopii kysyä, että mihin ihmeen vientirannikon imuun, koska Vaasan kaupunkiseudunkin väkimäärä näyttää ennusteen mukaan vain vähenevän.

Tuollaiset ylimieliset tokaisut eivät ainakaan paranna Vaasan ja Seinäjoen yhteistoimintaa, mikä ei nykyisinkään ole erityisen aktiivista. Sitä paitsi Seinäjoki on jo tiivistämässä yhteistyötään Tampereen kanssa, mikä on omalta osaltaan vain kiihdyttämässä väestön hakeutumista siihen suuntaan.

Puoli vuosisataa sitten Vaasaan muuttaneena en voi edelleenkään ymmärtää näitä perinteisen Pohjanmaan poliittisten edustajien jatkuvaa separatistista käyttäytymistä.

Juuri noiden jo syvälle juurtuneitten jähmeiden asenteiden vuoksi niin Vaasan seudun kuin koko perinteisen Pohjanmaan tulevaisuudella ei ole odotettavissa juuri minkäänlaisia positiivisia näkymiä.

Pentti Ruotsala

Vaasa

Kommentoi