Lukijoilta: Tritonian tulevaisuudesta

Tiedekirjasto Tritonialle saatiin valtion rahoitus erillisenä rakennuksena 1990-luvun puolivälissä, kun oli sovittu, että siitä tulee Vaasan yliopiston, Åbo Akademin ja Hankenin yhteinen kirjasto.

Sen sijoituspaikka määriteltiin keskeiseksi osaksi Käpy ja Simo Paavilaisen arkkitehtuuritoimiston suunnittelemaa yliopiston kampusta.

Toiminnan suunnittelu vuosina 1996–2001 perustui yliopistojen tahtoon luoda yksi kaksikielinen organisaatio, jossa palvelua annetaan usealla kielellä. Näin luotiin ainutlaatuinen toimintamalli, johon Yrkeshögskolan Novia ja Vaasan ammattikorkeakoulu omasta halustaan liittyivät vuodesta 2010 alkaen.

Tritonia on ollut edelläkävijä ja innostava yhteiskirjaston malli muuallekin, mm. Lapin ja Lappeenrannan korkeakouluyhteisöille, ja siitä ollaan kiinnostuneita Brysselissä asti.

Vaasalle ja Pohjanmaalle Tritonia on ainoa kaikille avoin tieteellinen kirjasto, sellaisena tärkeä osa sitä Vaasan imagoa, josta toimittaja Jari Jurkkakin kirjoitti (Pohjalainen 15.7.).

Tritonia on yliopiston johdossa katsottu liian arvokkaaksi kirjoille. On hyvin kapea käsitys kirjaston tehtävästä puhua siitä vain kirjojen tyyssijana, vaikka kirjat ovatkin edelleen laaja-alaisen sivistyksen välttämätön tuki.

Tilat ovat nykyisissä kirjastoissa olennainen palvelumuoto. Tritonian tilat on rakennettu nimenomaan opiskelijoiden ja tutkijoiden käyttöä varten – hehän ovat yliopistojen ja korkeakoulujen olemassaolon edellytys!

Tritoniassa on avoimet, korkeat aulat ja terassimaiset kerrokset. Kirjahyllyt on sijoitettu niin, että niiden välistä näkyy aina merelle. Mihin muuhun yliopiston toimintaan nämä avarat tilat soveltuvat?

Mitä hienosta arkkitehtuurista jää jäljelle, jos avaria kerroksia aletaan muuttaa suljetuiksi, vai työskenteleekö henkilökunta jatkossa täysin avoimessa maisemassa?

Millainen maisema opiskelijoille jää, jos kirjasto piilotetaan Tervahovin uumeniin? Millainen valtti sellainen tiedekirjasto on vaasalaisille korkeakouluille kilpailussa opiskelijoista?

Talous on koko Tritonian olemassaolon aikana ollut keskeinen kysymys kaikille omistajille.

Koko toiminta Vaasassa on keskitetty saman katon alle, ja tilasäästöjä on tehty pienentämällä mm. henkilöstön työtiloja. Kirjastoaineiston osittaisen muutoksen myötä on mahdollista tiivistää painetun kokoelman tiloja, jolloin tornin lisäksi voitaisiin tarjota tilaa esimerkiksi ylimmistä kirjastokerroksista pelkästään Vaasan yliopiston käyttöön.

Samaan rakennukseen sopisivat luontevimmin yliopiston muut palveluorganisaatiot, esimerkiksi Levón-instituutti. Näin voitaisiin alentaa kirjastoyhteistyön tilakustannuksia ja samalla säilyttää opiskelijoille ja muille käyttäjille tarkoitetut avarat tilat työskentelypaikkoineen ja tietoaineistoineen.

Tällaisista erilaisista mahdollisuuksista rakennusten sisällä ei näytä kuitenkaan käydyn keskustelua. Lehtitietojen mukaan tiedottamisessa on ollut ongelmia. Eikö tiedotusta ja päätöksiä edeltävää, yhteistä, eri näkökulmat ja toiminnot huomioon ottavaa suunnittelua ole lainkaan tehty?

Tritonian johtokunnassa ovat edustettuina kaikki korkeakoulut, opiskelijat sekä Vaasan kaupunki. Sen pöytäkirjoissa ei mainita mitään varautumisesta toiminnan täydelliseen muuttamiseen.

Vaikka on ymmärrettävää, että yliopisto haluaa tehdä muutoksia omaksi hyväkseen ja luopua Fabriikin tiloista, monia kysymyksiä jää avoimiksi ja vaille keskustelua vaihtoehdoista.

Mitä tapahtuu Luotsi-rakennukselle? Kätkeekö yliopisto kaikille avoimen Tritonian Tervahovin uumeniin? Haluaisivatko korkeakoulut löytää kuitenkin toisenlaisen yhteisen ratkaisun?

Vuokko Palonen

Tritonian kirjastonjohtaja 2001–2013

Kommentoi