Lukijoilta: Terveellinen ruokavalio on ilmastoystävällinen

Moni on esittänyt huolensa siitä, että saako enää riittävästi ja monipuolista ruokaa, kun pitää ruveta hillitsemään ilmaston lämpenemistä.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ruokasuositusten mukainen terveellinen ruokavalio on samalla ilmastoystävällinen, joten ei mitään huolta. Kansanterveysviranomaisten mukaan pitäisi vain nykyistä paljon suuremman osan kansasta noudattaa sitä.

Pitäisi syödä enemmän kasviksia, marjoja ja hedelmiä ja vähemmän lihaa ja mielellään siirtyä punaisesta lihasta siipikarjan ja kalan lihaan.

Pääministeri Antti Rinteen ehdotus alentaa kasvisten arvonlisäveroa on linjassa tämän tavoitteen kanssa.

Lisäksi moni syö liikaa. Lähes kolme miljoonaa suomalaista on ylipainoisia.

Naudanliha on siinä mielessä huonoa, että sen tuottaminen vaatii kolminkertaisen määrän rehua broilerinlihaan verrattu. Hyötysuhde on huono.

Lisäksi 100 proteiinigramman tuottaminen nautana aiheuttaa 50 kg CO2-päästöä, sikana 7,6 kg, kanana 5,7 kg ja palkokasveina vain 0,6 kg.

Kauppojen juomavalikoima on laajentunut valtavasti, mutta minun mielestäni maitoa pitää kuitenkin tuottaa. Siitä saa hyvää proteiinia. Sitten kun lypsylehmän hyötysuhde huononee liikaa eli nurmesta muuttuu liian vähän maidoksi, niin lehmä kannattaa tappaa ja syödä lihat. Ihminenhän on puolittain peto, lihansyöjä.

Myös se vaikuttaa elintarvikkeitten hiilijalanjälkeen, kuinka monivaiheinen, pitkä ja energiasyöppö elintarvikkeen matka pellolta pöytään on. Pitää syödä mahdollisimman vähän prosessoitua lähiruokaa.

Joka tapauksessa ilmasto lämpenee ja kasvukausi pitenee, eikä täällä ole aavikoitumisen vaaraa. Mutta pelätään, että sen hyödyt voi viedä oikuttelevammaksi muuttuva sää ja se, että Suomeen tulee uusia tuholaisia ja kasvi- ja eläintauteja.

Koska samalla pitää vähitellen korvata fossiiliset polttoaineet omilla ja uusiutuvilla energioilla, niin pitää lopettaa elintarvikkeitten ylituotanto ja suunnata maankäyttöä energian tuottamiseksi koneille ja lämmitykseen. Traktorin tankkiin lannasta ja biomassasta tuotettua biokaasua, niin kriisinkin aikana maanviljely toimii.

Markus E. Myllymäki

Vaasa

Kommentoi