Lukijoilta: Tase on saatava töihin

Politiikassakin erilaiset joukkoilmiöt saattavat aika ajoin lähteä lentoon. Vuoden 2011 vaalien alla kutakuinkin kaikki puolueet ja media huusivat kuin yhdestä suusta, että julkista innovaatiorahoitusta, eli tutkimus- ja kehittämisrahoitusta on leikattava. Ja kyllä Kataisen hallitus sitten leikkasi.

Samat leikkausvaatimukset purivat vielä 2015 eduskuntavaaleissa. Ja Sipilänkin hallitus on leikannut innovaatiorahoitusta näihin aikoihin saakka.

Vanhasen hallituksen viimeisessä budjetissa keskeisimmän soveltavan tutkimuksen ja kehittämisen innovaatioiden rahoittajan, Tekesin, avustusvaltuus oli 486 miljoonaa euroa ja lainavaltuus 103 miljoonaa euroa.

Kuluvan vuoden vastaavat luvut ovat avustusta 271 miljoonaa euroa ja lainaa 162 miljoonaa euroa. Minun mielestäni tämä alasajo on ollut paljon pahempi kuin ovat olleet yliopistorahoituksen leikkaukset.

Romahdus on jo jättänyt jälkensä. Koska julkinen ja yksityinen innovaatiorahoitus kulkevat käsi kädessä, julkisen alasajo on vaikuttanut yksityisen innovaatiorahan vähenemiseen lähes 1,5 miljardilla eurolla vuodessa.

Tämä on jo synnyttänyt innovaatiovuodon eli sen, että osaaminen, koulutuksellinen ja tieteellinen, valuu ulos. Yritykset vievät merkittäviä riskejä sisältävät kehittämishankkeensa ulos. Monesti se on myös aivovientiä ja tuotannon siirtymistä perässä.

Asioiden näin jatkuessa Suomi ei pysty kilpailemaan maailman vaativammasta tuotannosta ja sen tuottamasta hyvinvoinnin kasvusta.

Aina voidaan sanoa, ettei julkista rahaa tarvitakaan innovaatiotoimintaan.

Innovaatiorahoituksessa kysymys on uusien läpimurtojen kehittämisestä tuotteiksi, valmistusteknologioiksi, liiketoimintamalleiksi jne.

Tällaiseen hankkeisiin liittyy aina suuri onnistumisen riski. Innovaatiorahoituksen idea on olla jakamassa yritysten tällaista riskiä.

Suomen nousu 1990-luvulla ja 2000-luvun ensimmäisinä vuosina on perustunut keskeisesti innovaatiokumppanuuteen yritysten ja valtion välillä.

Sipilän hallituksen esitys ensi vuoden budjetiksi on merkittävä askel kohti parempaa. Innovaatioiden avustusrahoitukseen esitetään nyt 344,5 miljoonaa euroa, lainoihin 155 miljoonaa euroa.

Vielä ensi vuonnakin olemme kolmanneksen perässä vuoden 2011 tasosta.

Rahoituksen nyt lisääntyessä erityisen tärkeää olisi saada nykyistä parempi yhteistyö yliopistojen ammattikorkeakoulujen, ammattiopistojen ja elinkeinoelämän kesken. Tase olisikin nyt saatava töihin. Eli, valtion laiska raha olisi nyt saatava investointeihin ja innovaatioihin.

Mauri Pekkarinen

eduskunnan I varapuhemies (kesk.)

Jyväskylä

Kommentoi