Lukijoilta: Tasa-arvoa budjetoinnilla

Suomi on tasa-arvoinen, sanotaan. Päätöksentekoa seuratessa joutuu kuitenkin pudistelemaan päätään.

Vanhempainvapaauudistusta ei saatu maaliin. Suomen ulkoministeri Soini juhlii naisten terveyden vaarantavia aborttilakeja maailmalla. Tuoreessa muistissa on myös kuinka julkisen sektorin pienipalkkaiset naiset joutuivat Suomen kilpailukyvyn maksunaisiksi kun kiky-sopimus leikkasi lomarahoja.

Sipilän hallituksen talouspolitiikka on kurittanut naisia. Tästä kertoo myös tuore valtioneuvoston selvitys jonka mukaan naiset ovat kärsineet miehiä enemmän Sipilän hallituksen ja kokoomuslaisen valtiovarainministerin talouspolitiikasta.

Lukuisat sosiaalietuuksien indeksileikkaukset ja -jäädytykset ovat kohdistuneet ennen kaikkea naisiin. Vaikutus on ollut tuntuvin esimerkiksi työttömien perusturvan, lapsilisien, opintotuen ja kotihoidontuen kohdalla.

Selvityksen lopputulos on yksiselitteinen: naisten käytettävissä olevat tulot ovat pienentyneet suhteessa useammin ja enemmän kuin miesten.

Jos haluamme pitää Suomea tasa-arvon mallimaana, ei pelkkä arvoista puhuminen riitä. Tasa-arvovaikutukset on otettava huomioon siellä missä todelliset arvot punnitaan, budjettia tehtäessä.

Tässä apuna on sukupuolitietoinen budjetointi. Sukupuolitietoinen budjetointi tarkoittaa sitä, että sukupuolivaikutuksia arvioidaan ennakkoon talousarvion valmistelussa, sekä myöhemmin soveltamisessa, tarkastuksessa ja raportoinnissa. Esimerkiksi subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen, vanhusten kotihoidon resursoinnin ja eri urheilumuotojen rahoituksen vaikutukset kohdistuvat eri tavalla eri nais- ja miesryhmiin.

Yksittäisten toimenpiteiden lisäksi on tärkeä tarkastella talousarviota kokonaisuutena ja seurata vaikutusten kumuloitumista pitkällä aikavälillä.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulma saadaan sidottua konkreettisesti osaksi tavoitteita, kun tasa-arvonäkökulma otetaan huomioon ja integroidaan jo budjetin tekovaiheeseen. Näin tasa-arvon tarkastelusta ja arvioinnista saadaan systemaattista ja talouteen liittyvästä päätöksenteosta tasa-arvoa aktiivisesti edistävää. Valtion lisäksi myös kunnat ovat merkittävässä roolissa tasa-arvon edistämisessä ja toteutumissa Suomessa.

Jätin 3.9. valtuuston kokouksessa aloitteen sukupuolitietoisen budjetoinnin käyttöönotosta Vaasassa. Erilaisia sukupuolitietoisen budjetoinnin menetelmää on kokeiltu maailmalla paljon, esimerkiksi Itävallassa, Espanjassa ja useissa Ruotsin kunnissa. Sen käyttöönotosta on päätetty myös Helsingissä.

Toivon, että Vaasa on edelläkävijän roolissa ottamassa käyttöön sukupuolitietoista budjetointia. Haluammehan, että vaasalaiset tulevat tasa-arvoisesti kohdelluiksi. Sipilän hallituksen toimia arvioinut selvitys osoittaa, että sukupuolitietoiselle budjetoinnille on tarvetta.

Lotta Alhonnoro (vihr.)

Vaasan vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja

Kommentoi