Lukijoilta: Susien merkitseminen on haastavaa maanomistukseltaan pirstaleisilla alueilla

Luonnonvarakeskus (Luke) haluaa kommentoida Pohjalaisessa 9.1.2018 ilmestynyttä artikkelia ”Maanomistajat jyräsivät tahtonsa läpi, eikä susia pannoiteta pohjalaismaakunnissa – ”Luottamus Lukeen on menetetty”.

Länsi-Suomen pannoitusten taustalla on kasvanut susikanta ja alueelta esitetty toive susien merkinnästä. Suomessa on vuodesta 1998 alkaen pannoitettu yhteensä 178 sutta, mutta pääosin Itä-Suomessa. Asennettu panta toimii noin vuoden.

Länsi-Suomen pannoitusten keskeisenä tavoitteena on saada tietoa susien käyttäytymisestä alueilla, joissa on paljon asutusta ja ihmistoimintaa. Tieto palvelee susireviireillä asuvien ihmisten tietotarpeita ja auttaa suojautumiskeinojen suunnittelussa. Näitä asioita pohditaan susikannan hoitosuunnitelmassa, jota päivitetään parhaillaan maa- ja metsätalousministeriön johdolla.

Pannoitusten toteutuminen edellyttää kuitenkin monien eri toimijoiden suostumusta ja muun muassa soveltuvia lumi- ja sääolosuhteita.

Metsästysseuroilta tarvitaan lupa suden elävänä pyyntiin (ns. vierasmetsästyslupa). Lisäksi tarvitaan maanomistajien tuki, sillä metsästysseurat sopivat maanomistajien kanssa metsästysoikeuksista. Paikoin tarvitaan maanomistajien lupa myös laskeutua pannoituksissa käytettävällä helikopterilla.

Luke ja Suomen riistakeskus ovat ensi vaiheessa pyrkineet selvittämään metsästysseuroilta, millä alueilla seurat suhtautuvat myönteisesti pannoitukseen ja missä se olisi vierasmetsästysluvan puolesta mahdollista. Länsi-Suomen susireviireillä on tuhansia maanomistajia. Kun on tarkentunut, mille alueille pannoitukset voidaan kohdentaa, ollaan yhteydessä näiden alueiden maanomistajiin MTK:n avustuksella.

Tavoitteena on, että susien merkinnät toteutuisivat helmi-maaliskuussa. Karkeasti arvioiden yhden suden pannoitus maksaa noin 5 000–10 000 euroa, mutta kustannukset vaihtelevat olosuhteiden ja reviiriltä saatavilla olevan etukäteistiedon mukaan.

Pannoitettujen susien sijainteihin voi perehtyä Riistahavainnot.fi-palvelun kautta. Tieto pannoitettujen susien liikkeistä välittyy satelliittien kautta palvelimelle ja siitä välittömästi kyseiseen palveluun.

Vaikka havaintojen päivittyminen on täysin automatisoitu, on hyvä tiedostaa, että ajoittain pannat eivät saa yhteyttä satelliitteihin tai laitteisiin tulee tekninen vika. Tällöin paikannus ei onnistu, ja palveluun jää näkyviin viimeisin onnistunut paikannus.

Susien lisääntymiskaudella pantatiedot eivät ole avoimesti saatavilla, koska uhanalaisen lajin pesäpaikkoja ei voida julkistaa.

Luke käyttää pantasusien liikkeistä saatavia tietoja tutkimuksessa ja suden kanta-arvion laadinnassa. Kanta-arvio sisältää yksityiskohtaisen kuvauksen susikannasta reviireittäin sekä käytetyistä menetelmistä ja aineistoista.

Arvio on julkisesti saatavilla: https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2018/06/luke-luobio_27_2018.pdf

Sirpa Thessler

ohjelmapäällikkö

Luonnonvarakeskus

Kommentoi