Lukijoilta: Susi on voitava ampua itsepuolustustarkoituksessa

Rajusti kasvanut pihasusi-ilmiö on huolestuttava. Petoja on alkanut liikkua yhä enenevässä määrin ihmisasutuksen lähistöllä vailla pelkoa.

Pohjanmaalla sudet ovat tappaneet turkistarhalla kettuja, ja viime keväänä Oravaisissa sudet tappoivat koiran taajamassa lähellä lasten päiväkotia. Uusia havaintoja tulee jatkuvasti.

Laihialla pelätään aivan kirkonkylän tuntumassa liikkuvia susia. Jotkut kunnat ovat jopa päätyneet kuljettamaan kaikki lapset kouluun susien pelon takia.

Susiongelma koettelee ihmisten uskoa oikeusvaltioon ja viranomaisten toimintaan. Ymmärrän tämän huolen oikein hyvin.

Tämän vuoksi jätin eduskunnalle lakialoitteen metsästyslain 2 luvun muuttamiseksi. Aloitteessani esitetään uuden 19 a §:n säätämistä metsästyslakiin.

Uudessa pykälässä säädettäisiin, että muiden säännösten estämättä riistaeläimen pyytäminen ja tappaminen olisi mahdollista sellaisessa hätävarjelu- tai pakkotilassa, jossa riistaeläin hyökkää ihmisen tai kotieläimen kimppuun, tai tulee ihmisten tai kotieläinten lähettyville ja välittömästi uhkaa ihmisten tai kotieläinten turvallisuutta.

Ruotsin metsästyslaissa on olemassa jo vastaava säännös.

Esittämälläni lakimuutoksella haluttaisiin varmistaa, että erityisesti suurpetojen, kuten ahman, ilveksen tai suden, tullessa uhkaavasti ihmisten asuntojen pihoille ja muille lähistöille, kansalaisella olisi selkeästi oikeus puolustaa itseään, perheenjäseniään ja kotieläimiään, kuten vaikkapa aitauksessa olevaa tuotantoeläintä tai pihassa kytkettynä olevaa koiraa.

Lisäksi esitettävä lakimuutos varmistaisi, että muun riistaeläimen, esimerkiksi hirven, metsästyksen aikana tapahtuvassa suurpedon yllättävässä hyökkäyksessä metsästyskoiran kimppuun metsästäjä saisi puolustaa omaa kotieläintään ilman tarpeetonta huolta mahdollisista seurauksista.

On ollut tilanteita, joissa kotieläimen tai metsästyskoiran kimppuun on käyty ja tämä susi tai muu peto on ammuttu.

Kun kysymys on yleisistä pakkotilapykälistä, niin säännösten merkitys on epäselvä ja vastuuvapausperusteiden kriteerit ovat väljät. Valitettavasti tällöin metsästäjä on vähän kuin löysässä hirressä.

Arviointi siitä, että tuliko se susi todella sen hirvikoiran kimppuun vai ei, ja oliko se todella sellainen tilanne, että peto olisi kohta raadellut ne lampaat tai naudat siellä pellolla tehdään rikostutkinnassa ja syyteharkinnassa.

Tiedämme, että epäillystä metsästysrikoksesta tulee käytännössä hyvin raskaita seurauksia aseluvan haltijalle.

Jos harrastaa metsästystä, on erittäin rankka seuraamus, jos menettää harrastuksensa ja osittain ehkä elinkeinon ja elämäntavankin välineet eli aseet.

Näenkin, että metsästäjien ja muiden maaseudulla asuvien oikeusturva edellyttää lainsäädännön täsmentämistä. Tämän aloitteen hyväksymisen jälkeenkin sovellettaisiin toki tarvittaessa myös näitä rikoslain yleisiä pakkotila- ja hätävarjelukohtia.

Lakialoitteeni on allekirjoittanut 62 kansanedustajaa ja lähetekeskustelu käytiin eduskunnan isossa salissa viime torstaina iltamyöhällä.

Antti Kurvinen
Keskustan kansanedustaja Kauhavalta

Kommentoi