Lukijoilta: Suomessa tikittää aikapommi, jonka sytytyslanka lähtee jo alakoulusta

Viime aikojen suuri keskustelunaihe varsinkin sosiaalisessa mediassa on ollut korkeakoulujen valintakokeiden uusiminen ja sen aiheuttaman stressin aikaistuminen. Syyt koululaisten stressaantumiseen ja väsymiseen ovat kuitenkin muualla kuin tulevissa pääsykokeissa.

Nuoret eivät opi tekemään töitä. Sen varmistaa jo alakoulussa uusi opetussuunnitelma ja digihypetys, jotka ovat edellisen hallituksen perua. Lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan taidot jäävät heikoiksi, mikä vaikeuttaa myös muiden oppiaineiden oppimista.

Olisiko syytä kertoa nuorille, ettei kaikista voi tulla näyttelijöitä, muusikoita, urheilijoita eikä muidenkaan suosikkialojen koulutuspaikat riitä kaikille, vaikka kuinka olisi pääsykokeita?

Koodaajaksi, pelisuunnittelijaksi ja lääkäriksi aikovan on hyvä hankkia ihan kunnon perusta matematiikassa. Opiskelupaikkoja riittää niille, jotka panostavat Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeään matematiikkaan.

Matematiikka osoittautuu myös kiehtovaksi, jos viitsii tehdä töitä oppimisensa eteen.

Koodaripulasta uutisoidaan ja ihan aiheellisesti, mutta vakavampi juttu on matematiikan osaajapula, josta johtuu myös koodaripula. Nyt alkaa olla pula myös matemaattisten aineiden opettajista.

Suomalaisten matematiikan osaamista voisi parantaa antamalla opiskeluoikeus matematiikan opintoihin ilman, että opiskelija menettää ensisijaispisteensä, mikäli hän suorittaa tietyn määrän matematiikan opintoja.

Tuskinpa kaikki korkeakouluopinnoissa rannalle jääneistä saavat haluamaansa opiskelupaikkaa seuraavanakaan vuonna, mutta kokemukseni mukaan monet kiinnostuvat matematiikan opinnoista, kun alkavat tehdä töitä oppimisensa eteen. Siitä aukenee ura monille matematiikkapohjaisille aloille eikä niille tarvitsisi haalia opiskelijoita ulkomailta.

Suomessa tikittää aikapommi! Otan esimerkin Oulun yliopistosta. Sama tilanne lienee muissakin yliopistoissa.

Ylen nettisivujen mukaan Oulun yliopiston 14 suosituimpaan hakukohteeseen oli 4 036 ensisijaista hakijaa. Hyväksyttiin 745.

Peräti yhdeksään hakukohteeseen hyväksyttiin opiskelijoita enemmän kuin oli ensisijaisia hakijoita.

Ensisijaisia hakijoita noissa kohteissa oli 251 ja hyväksyttiin 406. Yhtä kohdetta lukuun ottamatta nämä olivat matematiikkapohjaisia aloja, joukossa myös matemaattisten aineiden opettajan koulutus, johon ensisijaisia hakijoita oli vain 15.

Ei ole ihme, jos Peter Westerbacka suunnittelee houkuttelevansa Suomeen 150 000 aasialaista opiskelijaa!

Alli Huovinen

matikkatäti

Oulu

Kommentoi