Lukijoilta: Suomen menestystarina rakennetaan yhdessä

Suomalainen muuttoliike maailmalle alkoi jo kauan ennen Suomen itsenäistymistä. Se on ollut jo pelkästään lukujen valossa huimaa: Ruotsissa on noin 720 000 suomalaistaustaista henkilöä, USA:ssa ainakin 700 000 ja Kanadassakin noin 130 000 henkilöä, jotka ovat ilmoittaneet omaavansa suomalaiset juuret.

Espanjan Aurinkorannikko (Costa del Sol) edustaa uudempaa ulkosuomalaisuutta ja on yksi maailman suurimmista suomalaisyhteisöistä. Aurinkorannikon 20 000 asukkaan suomalaisyhteisö laajenee sinne syntyvien uusien työpaikkojen ja palveluiden myötä.

Ulkosuomalaisista puhuttaessa kyse on siis määrällisesti merkittävästä joukosta: noin 2 miljoonaa henkilöä, joista noin 300 000 on Suomen kansalaisia. Äänioikeutettuja on yli 250 000. Ulkosuomalaisten määrä on niin suuri, että sillä on jo yhteiskunnallisesti merkittävä vaikutus.

Maailmalla asuvia ei kannata sivuuttaa, kun Suomesta rakennetaan entistä vahvempaa globaalia toimijaa.

Ensi kevään eduskuntavaaleissa ulkosuomalaisilla on ensimmäistä kertaa mahdollisuus äänestää kirjeitse.

Muiden maiden kokemuksiin perustuen voimme hyvällä syyllä olettaa, että äänestysaktiivisuus nousee nykyisestä 8–12 prosentista. Syitä alhaiseen äänestysprosenttiin ovat olleet muun muassa pitkät ja kalliit matkat äänestyspaikoille ja vähäinen mielenkiinto maailmalla asuvia äänestäjiä kohtaan.

Vetoammekin nyt puolueiden vastuuhenkilöihin: Miten aiotte huomioida vaalikampanjoissanne äänestäjäryhmän, jonka osuus on 5,6 % äänioikeutetuista?

Ulkosuomalaiset edistävät Suomen asiaa maailmalla. Noin 1 500 ulkosuomalaisyhteisöä järjestää vuosittain satoja tapahtumia Suomen kunniaksi. Yhteisöistä noin puolet sijaitsee Yhdysvalloissa ja Ruotsissa.

Hallituksen ulkosuomalaispoliittinen ohjelma vuosiksi 2017–2021 määrittää ulkosuomalaispolitiikan suuntaviivat. Ohjelma on hallituksen tahtotila siitä, miten ulkosuomalaisten asioita tulee hoitaa.

Maailmalta katsottuna tämä ei ole riittävä, vaan ulkosuomalaiset tulisi myös saada osaksi tulevan hallituksen ohjelmaa. Yksi väline ulkosuomalaisten merkityksen tunnustamisessa olisi myös ulkosuomalaisten yhteistyöfoorumin ulkosuomalaisparlamentin aseman turvaaminen. Tämä olisi seuraava edistysaskel suomalaisen demokratian vahvistamisessa.

Kun juhlimme itsenäisen Suomen satayksivuotista syntymäpäivää, on syytä muistaa, että maamme menestystarinaan on tarvittu ja tarvitaan jatkossa jokaisen suomalaisen panostusta – asuinpaikasta riippumatta. Maailmalla kasvaa suuri määrä kansainvälisiä ja kielitaitoisia lapsia ja nuoria, joilla on suomalaiset juuret. Olisi jo aika ottaa ulkosuomalaiset virallisesti mukaan rakentamaan Suomen seuraavaa sataa vuotta.

Ossi Rahkonen

puheenjohtaja

Finlandia Foundation National Washington, USA

Jarmo Virmavirta

Suomi-Seura ry:n puheenjohtaja

Ulkosuomalaisparlamentin puhemies

Tina Strandberg

Suomi-Seura ry:n toiminnanjohtaja

Kommentoi




  • Pääkirjoitus: Vanhan Vaasan sairaala näyttää hyvää esimerkkiä, vaikka osin lain sanelemana

  • Pääkirjoitus: Huumeilla surulliset seuraukset, ongelmaan tartuttava pian

  • Pääkirjoitus: Susien pyyntilupia tarvitaan, mutta vain vahvoin perustein