Lukijoilta: Sijoittajan ajatuksia kuntaliitoksesta

Olen toiminut kiinteistöalalla noin 30 vuotta. Tässä ajassa olen hankkinut melkoisen kiinteistöomaisuuden noin kymmenessä kiinteistöyhtiössä lähinnä Vaasassa ja Mustasaaressa.

Suurimmat teollisuuskiinteistöni ovat Lintuvuoressa ja puolet Vikby 1:en teollisuusalueesta Mustasaaressa sekä puolet entisen KWH:n teollisuusalueesta Vanhassa Vaasassa.

Omistan myös monta sataa asuntoa ja liikekiinteistöä Pohjanmaalla, Kokkolasta Kristiinankaupunkiin, mutta eniten Vaasassa.

Vuokralaisina on tusinan verran kotimaisia ja kansainvälisiä pörssiyhtiöitä, mm. L&T ja Volvo. Muita vuokralaisia ovat Vaasan kaupunki ja Suomen valtio sekä muutama kymmenen muuta teollisuusyritystä, jotka työllistävät 10–70 henkilöä.

Yhteinen tekijä minun yhtiöilläni on liikeidea, joka perustuu siihen, että kiinteistön myyjä/yhtiö haluaa jatkaa toimintaansa tiloissa ja tehdä pitkän vuokrasopimuksen yhtiöni kanssa. Tällä tavalla vuokralaisella vapautuu varoja kehittää ydintoimintaansa, kuten tutkimusta ja kehitystä yrityksensä eteen.

Näissä omistamissani kiinteistöissä asuu tai työskentelee yli 2 000 henkilöä. Minua huolestuttaa se, että Vaasa ja Mustasaari eivät toteuta kuntaliitosta, eivätkä näin yhdessä muodostaisi suurempaa kokonaisuutta, mikä Helsingistä huomattaisiin uusia investointeja tehdessä.

Vaasa menettää jatkuvasti asukkaita ja työpaikkoja esimerkiksi Seinäjokeen verrattuna.

Kiinteistösijoittajan on oltava askeleen edellä talouden markkinaa, missä investoinnit tehdään. On muistettava, että investoinnit tuovat aina työpaikkoja, tyhjät kiinteistöt päinvastaista.

Jo muutaman vuoden olen huomannut, että täällä Vaasassa lisääntyvät tyhjät asunnot ja kiinteistöt. Runsorin logistiikkakeskuskin jäi odotettua vaisummaksi. Kuinka monta teollisuuskiinteistöä on Vaasassa ja Mustasaaressa tyhjänä? Kuinka monta Seinäjoella?

Myös muunlaiset näkökulmat ovat astuneet kuvaan, kun eräät Mustasaaren virkamiehet ja poliitikot toimivat selkäni takana ja katsoivat minun saaneen jo riittävästi tonttimaata laajentumiseen. Miten minun sitten tulisi toimia että vuokralaisillani olisi mahdollista kasvaa kunnassa?

Tällaista tapahtuu Mustasaaren kaltaisessa pienessä kunnassa, missä kaikki tuntevat toisensa.

Tästä johtuen minun on ollut pakko ruveta sijoittamaan muualle Suomeen, mm. pääkaupunkiseudulle Kehä 3:n sisäpuolelle.

Myös Wärtsilän muutolla Vaskiluotoon on merkitystä minun yhtiöilleni, koska omistan kiinteistöjä alueilta, joita nyt suunnitellaan uusiksi. Tämän alueen investoinnit ovat mittavat (Wärtsilä 80 miljoonaa ja me muut 120 miljoonaa euroa).

Minun yhtiöideni sijoitukset kolminkertaistuvat mikäli kuntaliitos toteutuu, koska silloin meistä tulee isompi, vetovoimaisempi ja vahvempi kaupunki, ja ennen kaikkea mielenkiintoisempi muille sijoittajille.

Mikäli kuntaliitos ei toteudu, tulemme minä ja yhtiöni suuntaamaan sijoituksemme maan muihin osiin, mutta myös ulkomaille. Ensisijaisesti ehkä Seinäjoelle, missä pidetään yhtä ja luodaan yhteisiä tavoitteita. Päinvastoin kuin meidän alueellamme.

Elinvoimainen ja vetovoimainen seutu on aina mielenkiintoisempi sijoittajan näkökulmasta, joten alueeseen sijoittaminen olisi todella aiheellista.

Uskovatko sitten Vaasa ja Mustasaari, että meillä on kahdenkymmenen vuoden päästä täyspäivystävä sairaala, helikopteripäivystys, valtiollisia virastoja, korkeakouluja, logistiikkakeskuksia, mielenkiintoisia työpaikkoja ym., kun Seinäjoki on ajanut ohitsemme?

Toivottavaa olisi, että voisin myös jatkossa olla mukana sijoittamassa Vaasa–Mustasaari–seutuun, ja olla mukana kasvattamassa alueen vetovoimaisuutta. Tavoitteeni on jatkaa sijoittamista ja tulevina vuosina vähintään kaksinkertaistaa omistamani kiinteistömäärä. Mielenkiintoista olisi tietää, missä tulen tämän tekemään.

Mustasaarelaiset, te jotka olette kuntaliitosta vastaan, ajatelkaa lapsia, lapsenlapsia ja heistä tulevia sukupolvia. Nähkää liitos kokonaisuudessaan, ei vain erillisiä osia siitä.

Oikeudenmukaisinta olisi, että vain 0–40-vuotiaat saisivat äänestää kansanäänestyksessä 17. maaliskuuta, koska heidän tulevaisuudestaanhan nyt on kyse.

Yhdistyessä vahvistumme, mutta Vaasan ja Mustasaaren lisäksi, mukaan pitäisi muutaman vuoden kuluttua tulla myös Vöyri, Maalahti ja Korsnäs. Näin ruotsin kielen asema turvattaisiin, mille Vaasan pitäisi jo nyt luoda pohjaa.

Tällä kirjoituksella haluan avata yrittäjän kantaa kuntaliitokseen, en niinkään jatkaa väittelyä liitoksen ympärillä.

Stefan Träskelin

Alskat, Mustasaari

Kommentoi