Lukijoilta: Pukeutumisnormejakin on purettu

Manolis Huuki, Seida Sohrabi ja Eva Tawasoli esittivät kirjoituksessaan Pohjalaisessa 11.8. huolensa islamilaisten naisten hunnutuksen vaikutuksesta eurooppalaisiin arvoihin ja kulttuuriin.

Kulttuurithan muuttuvat koko ajan, sillä kansat ovat olleet vuosisatoja vuorovaikutuksessa keskenään ja omaksuneet toisiltaan tapoja ja käytäntöjä. Vuorovaikutus on vaan lisääntynyt kansainvälisen kaupan, matkustelun ja sähköisen viestinnän myötä.

Harvemmin näkee enää lesken- ja morsiushuntuja.

Olen kotoisin körttialueelta. Körttinaisen asuun kuuluu uskonnollisena symbolina tietynlainen huivi. Vieläkin niitä voi ostaa Herättäjän verkkokaupasta. Körttinaiset olivat muutenkin pukeutuneet hyvin tummasti ja peittävästi. Jos körttinainen tulisi omassa asussaan nyt Vaasan torille, häntä luultaisiin muslimiksi.

Naiset suojasivat ennen hiuksensa huivilla maatalous- ja muissakin töissä ja sääsuojanakin se toimi. Huivi on suomalaista kulttuuria.

Nykyinen nuorten naisten pukeutuminen ikään kuin paksuihin sukkahousuihin ilman hametta olisi ollut ennen synnillistä ja erittäin paheksuttavaa. Eikä haalarikankaasta tehdyt farmarihousutkaan ole meidän kulttuuriperintöä, vielä.

Tietysti ammatti voi vaatia tiettyä pukeutumista työturvallisuuden, sääsuojan, käytännöllisyyden, hygienian ja erottavuuden takia.

Rikoslain mukaan laitonta naamioitumista on se, jos julkisissa kokoontumisissa esiintyy tunnistamattomaksi naamioituneena, ilmeisenä tarkoituksenaan ryhtyä käyttämään henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai vahingoittamaan omaisuutta.

Muuten jopa kommandopiponkin käyttö pakkasella on sallittua.

Ihmisen tunnistamiseksi kasvonsa pitää suostua näyttämään. Sen takia burkan käytön voisi kieltää. Toisaalta, en ole sattunut näkemään Vaasassa kuin kerran burkaan pukeutuneen naisen. Paljon suurempi ongelma näyttää olevan VPS:n sarjatilanne.

Markus E. Myllymäki

Vaasa

Kommentoi