Lukijoilta: Pohjanmaa vanhuskeskustelun ytimessä

Eduskunnassa on tällä viikolla keskusteltu vanhuspalveluista, kun oppositio jätti aiheesta hallitukselle välikysymyksen. Siinä vaadittiin vanhustenhoidon epäkohtien korjaamista ja riittävän hoitajamäärän kirjaamista lakiin.

Pohjanmaa on monessa mielessä tällä hetkellä käynnissä olevan vanhustenhoitokeskustelun ytimessä.

Yksityisten hoivayritysten voitontavoittelu ja laadusta tinkiminen nousi julkiseen keskusteluun, kun Valvira keskeytti Kristiinankaupungissa toimineen palveluyksikön toiminnan. Sittemmin ilmi käyneet epäkohdat tunnetaan valtakunnallisesti.

Pohjanmaa linkittyy teemaan myös toisella tavalla, nimittäin pohjalaiset kansanedustajat olivat keskeisessä asemassa vanhuspalvelulain säätämisessä vuonna 2012, jolloin 0,7 hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin edellisen kerran tosissaan yritettiin.

Toimin tuolloin valtiovarainministerinä ja SDP:n ministeriryhmän vetäjänä, kun SDP asetti budjettitavoitteekseen sen, että 0,7 hoitajan mitoitus säädetään laissa.

Huolemme vanhusten hoidosta oli aito, kun hoitajasuositusten rikkominen ei tuntunut johtavan merkittäviin sanktioihin.

Toinen pohjalaisedustaja oli sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko, joka oli sosialidemokraattisen peruspalveluministeri Guzeninan neuvottelupari.

Pääministeri Kataisen johdolla kokoomus teki asiasta hallituskysymyksen: se ei hyväksynyt 0,7 hoitajan mitoitusta, eikä itse asiassa edes 0,5 hoitajamitoituksen kirjaamista sitovasti lakiin. Risikko oli keskeisessä roolissa koko tässä prosessissa.

Tästä edellisen vaalikauden poliittisesta kamppailusta seurasi kompromissi eli eduskunnan yksimielinen kanta siitä, että jos jatkossa löytyy yksikin toimipiste, jossa 0,5-mitoitusta ei noudateta, säädetään hoitajamitoituksesta laissa.

Sitovan mitoituksen uhka tehosi jonkin aikaa.

Tilanne muuttui, kun Sipilän hallitus aloitti. Se yritti laskea jopa nykyisiä suosituksia hoitajamitoituksesta, minkä oppositio onnistui torjumaan.

Sipilän hallituksen ohjelmaan kirjattiin myös peräti 70 miljoonan euron säästöt vanhusten palveluista. Lisäksi Sipilän hallitus kumosi tärkeitä vanhuspalvelulain parannuksia vuoden 2017 alussa.

Vanhojen muisteluun ei olisi tarvetta, mikäli kaikki olisivat sittemmin oppineet läksynsä. Kokoomuksen härkäpäisyys riittävän hoitajamäärän vastustamisessa kuitenkin jatkuu.

”Mitoitus ei ratkaise kaikkea” -tyyppiset lausunnot ovat ihmisten aliarviointia. Kaikki ymmärtävät, ettei mikään keino yksistään ratkaise kaikkea. Tarvitsemme kuitenkin sitovan minimirajan vanhustenhoidon hoitajamäärälle, koska se antaa puitteet turvalliselle toiminnalle.

SDP teki 0,7 hoitajan mitoituksesta lakialoitteen, jonka eduskunta ehtii käsitellä vielä tällä vaalikaudella, mutta tämä vaatii koko hallituksen tuen.

Tarvitaan myös muita toimia. Olen nostanut julkiseen keskusteluun esimerkiksi sen, että henkilökunnan jaksaminen varmistetaan riittävillä resursseilla ja täydennyskoulutuksella.

Samoin on lisättävä valvontaresursseja ja yllätyskäyntejä hoito- ja hoivayhteisöihin. SDP:n julkistamassa ikäihmisten ohjelmassa esitetään myös alueellisesti toimivaa vanhusasiamiesjärjestelmää.

Toivon, että keskustelu vanhuspalvelujen tulevaisuudesta jatkuu vilkkaana.

Jutta Urpilainen
SDP:n kansanedustaja Kokkolasta

Kommentoi





  • Pääkirjoitus: Uusi laiva on tärkeä koko Suomen taloudelle

  • Pääkirjoitus: Toiminta puoluepolitiikassa ei saa olla este työnsaannille – Poliitikon työ vaatii kykyjä, vain harvat kykenevät saamaan tarpeeksi ääniä kaupunginvaltuustoon