Lukijoilta: Pohjalaiselle elinkeinoelämälle kunnon liikenneyhteydet

Heinäkuu laittaa vipinää Suomen valtateille. Ihmiset reissaavat mökeille, sukulaisten luo ja lomamatkoille. Liikenne vilkastuu monin tavoin. Samalla avautuu Suomen tieverkon todellinen kunto.

Elinkeinoelämän kuljetukset liikkuvat meiltä Pohjanmaalta ympäri vuoden moneen ilmansuuntaan ja satamien kautta myös ulkomaille. Viime vuosina läntinen Suomi on kuitenkin jäänyt isoissa liikennehankkeissa mopen osille.

Kesä alkoi omalta osaltani tie- asioiden äärellä, kun tulin valituksi valtatien 3 kehittämistä ajavan työjaoston varapuheenjohtajaksi. Eduskunnan lisätalousarviosta tipahtikin hieno päätös valtatien 3 kehittämiseen Hämeenkyrön kohdalla. Tulossa on ohitustie, jonka myötä liikennesumput kiertoliittymissä jäävät historiaan.

Hallitus teki hyvän päätöksen. Potti kolmostielle on tärkeä pohjalaiselle elinkeinoelämälle, mutta ei tuo autuutta. Pohjanmaan omat hankkeet eivät edenneet.

Meillä riittää kehittämisen paikkoja valtatien 3 täällä päässä yllin kyllin. Suunnitelmissa on muun muassa ohituskaistoja, välityskyvyn kehittämistä välillä Jalasjärvi–Laihia sekä valtateiden 3 ja 19 ahtaan liittymän parantaminen. Se nivoo Vaasan, Seinäjoen ja Kokkolan seutuja etelän suuntaan.

Kolmostien investoinnit ovat perusteltuja valtakunnallisesta perspektiivistä tarkasteltuna. Tampere–Vaasa-välin 60 minuutin vaikutusalueella asuu 721 000 asukasta ja sijaitsee 283 000 työpaikkaa.

Valtatien varrella tehdään 11,3 prosenttia Suomen BKT:sta, ja tavaraa liikkuu tiellä vuosittain 10 miljardin euron arvosta. Vakuuttavia lukuja. Tien sujuvuus ei sen sijaan vakuuta.

Alueen toinen tärkeä tieyhteys, valtatie 8 saa myös vauhtia, kun Mynämäen ja Luvian ohituskaistat saivat rahoituksen.

Tämäkin investointi vaikuttaa positiivisella tavalla Pohjanmaalle, mutta pohjalaisten näkökulmasta kiireellisiä Kasitie-investointeja löytyy esimerkiksi Vassor–Kärklax-väliltä, jossa tien välityskyky on heikko ja aiheuttaa jonoutumista ja vaaratilanteita, sekä vaasalaisten arkeen vaikuttavalta Yhdystieltä, joka tulisi päivittää nykyajan vaatimukset täyttäväksi parantamalla liittymiä ja kehittämällä pääväylän liikenteen sujuvuutta.

Kasitie sai statuksen osana Suomen runkoverkkoa, mutta sen tulee näkyä myös teoissa. Vassor–Kärklax ja Vaasan Yhdystie eivät ole ainoat ’’töyssyt’’ tiessä. Vientiteollisuuden tarpeet tulisi huomioida liikenneinvestoinneissa nykyistä paremmin, ja tästä näkökulmasta valtatie 8 on avainasemassa.

Pohjalaisilla kansanedustajilla riittää jatkossakin työtä todistaa alueen infran kehittämisen tarpeellisuutta muille. Tierahoilla on ottajia eri puolilla Suomea.

Kolmostien liikenteen ennustetaan 1,5-kertaistuvan vuoteen 2040 mennessä. Jossain vaiheessa on siis aivan välttämätöntä tehdä suunnitellut parannukset. Mitä pikemmin, sen parempi.

Oma lukunsa ovat pohjalaisille tärkeät raideliikenteeseen liittyvät hankkeet, joita olen pohtimassa ensi viikolla Porissa SuomiAreenan Päärata Plus-tilaisuudessa.

Seinäjoki–Tampere-väli on Suomen vilkkain 1-raiteinen rataosuus. Osuus toimii pullonkaulana koko Pohjanmaan kehitykselle. Toista raidetta tarvitaan!

Kokoomuksen kansanedustaja Kauhavalta

Kommentoi