Lukijoilta: Onko pakko jos ei taho

Ruotsin kielen palauttaminen hallitusneuvottelussa oli valta- ja puoluepoliittinen päätös - ei kielipoliittinen. Viime kuukausien lehtimediat sekä nettifoorumit ovat osoittaneet, että kansa ei tätä enää niele. Oliko virhe palata menneisyyteen, suomalaisten niin tunteita ja vuosia kestävään kieliriitaan, ja suostua RKP:n vaatimukseen - oliko pakko? Seuraavissa vaaleissa se mitataan.

Kansan enemmistökin toivoo, että päättäjämme ryhdistäytyisivät ja antaisivat meille kielivapauden, ihan niin kuin muuallakin maailmassa on. Suomi on erikoinen maa, joka vaatii kaikilla koulutusasteilla enemmistön opiskelemaan pienen vähemmistön kieltä. Kaikki muut Itämeren maat ovat jo lakkauttaneet vähemmistökielet pakollisina aineina, viimeksi Ahvenanmaa omassa maassamme.

Onko puolueen sisällä päättävillä suomenkielisillä politiikoilla motivaationa ainoastaan hulppeat vaaliavustukset? Muuta järjellistä selitystä tälle ei löydy. Lukuisten kansalaisille osoitettujen mielipidekyselyjen perusteella voidaan todeta, että Suomen kansa on äärimmäisen tyytymätön ruotsin kielen pakolliseen opiskeluun. Vapaaehtoisuus on parempi ja kannustavampi lähtökohta kielten opiskeluun kuin pakko.

Suomen nykyinen kielipolitiikka on epäonnistunut jo pelkästään siitä syystä, että kielilainsäädäntö ei vastaa kansan, opiskelijoiden eikä elinkeinoelämän todellista tahtoa.

Jairi Palonen

Kokkola

Kommentoi