Lukijoilta: Normandiasta länsi Stalinin avuksi 6.6.1944

Historian suurin sotilaallinen maihinnousu Normandiaan 75 vuotta 6.6.1944 sitten ratkaisi sodan. Lännen joukkoja virtasi kanaalin yli 3 000 000 miestä lähtien etenemään kohti Berliiniä. Idästä Stalin hyökkäsi koko Euroopan leveydeltä 7 000 000 miehellä. Saksan peli oli pelattu. Hitleriä paitsi sen tajusivat kaikki.

Länsi eteni nopeammin, mutta yllättäen ylipäällikkö Eisenhower luopui Berliinin tavoittelusta ja käänsi armeijat etelään. Hän ajatteli kuin sotilas. Saksan voitto oli tavoite, mutta antoi venäläisten vuodattaa vertaan pääkaupungin sitkeässä vastarinnassa.

Tämä oli historiallinen virhe, jonka hän itse myönsi myöhemmin presidenttinä.

Nyt Stalin pääsi syvälle pysyvästi Eurooppaan miehittäen kaiken matkan varrella. Rautaesirippu laskeutui lännen suosiollisella myötävaikutuksella 44 vuodeksi jakamaan Eurooppaa kylmän sodan etulinjaksi.

Toisin olisi voinut käydä. Saksa olisi hyvinkin antautunut ehdoitta lännelle, mutta ei Stalinille, jonka koston tiedettiin olevan hirvittävä. Jos länsi olisi vaatinut salaisesti Saksan sodanjohtoa luovuttamaan Hitlerin heille ja vetämään kaikki joukkonsa lännestä itärintamalle patoamaan puna-armeijan etenemistä ja antaa lännen edetä vapaasti miehittämään maan, kaikki olisi muuttunut. Sotamarsalkka Rommel suunnitteli tätä, mutta kuoli kesken.

Pelkästään Ranskassa oli miljoona saksalaista sotilasta. Suomen, Kreikan saariston ja Norjan toimettomat joukot olisivat uusin innoin taistelleet itärintamalla. Uutta puhtia olisivat saaneet liittolaismaatkin.

Rajalinjat vedetään siihen, mihin tankit pysähtyvät. Neuvostoliitto oli vain näennäisesti vahva. Se oli selvinnyt lännen valtavan huolto – ja materiaaliavun turvin. Euroopan puoleinen Venäjä oli kahteen kertaan mennen tullen poltettu. Kuolleita oli 30 miljoonaa. Ei se olisi pystynyt tästä asetelmasta jatkamaan sotaa. USA oli saamassa juuri atomipomminkin.

Vasta kylmässä sodassa juuri tämä asetelma liittosuhteineen muotoutui Naton puitteissa. Sen joukoissa oli Hitlerin kenraaleita ja Saksa oli keskeinen valtio. Mutta kommunismi päästettiin nyt keskelle Eurooppaa vahvoihin asemiin.

Saksa tuhottiin täysin. Puna-armeija repi irti kaiken mahdollisen ja raiskasi 2 miljoonaa naista.

Lännen miehitys olisi ollut inhimillisempi kansalle, vaikka johtajat ja systeemi olisi tietysti tuomittukin.

D-day 6.6.44 ei siis ole Euroopan vapautuksen juhlapäivä, vaan päivä, jolloin pehmeä länsi myötävaikutti ratkaisevasti vielä pahemman ja pitkäaikaisemman diktatuurin valtaanpääsyyn Euroopassa hiljaisesti sallien koko Itä-Euroopan pysyvän miehityksen.

Sodan alkaessa 1939 Länsi julisti Saksalle sodan puolustaakseen ”ritarillisesti” Puolaa sen hyökkäykseltä, mutta ei julistanut sotaa Neuvostoliittoa vastaan, joka myös hyökkäsi Puolaan ja jakoi sen yhteisymmärryksessä Saksan kanssa, vaan liittoutui sen kanssa Saksaa vastaan.

Tämän kaksinaamaisuuden takana oli halu pitää vahvistuva Saksa matalana kilpailussa maailman herruudesta. Puolan ”suojelu” oli vain tekosyy.

Suomea kukaan ei tullut ylevästä puhtaasta ”ritarillisuudesta” auttamaan.

Britannia päinvastoin julisti sodan Suomelle tukeakseen Stalinia maamme itsenäisyyspäivänä 6.12.1941.

Matti Hurme

Vaasa

Kommentoi