Lukijoilta: Millainen joukkoliikenne Vaasaan 2030?

Vaasan teknisen toimen johtaja Markku Järvelä arvioi, että kaupunki joutuu tekemään 2,4 miljoonan euron lisäsatsauksen joukkoliikenteeseen nettona, joka vuosi kymmenen vuoden ajan (Pohjalainen 13.8.). ”Vaasalla on taloudellisia haasteita”, toteaa Järvelä huolestuneeseen sävyyn.

Järvelä otti laskelmansa Vaasan joukkoliikenteen kehittämisohjelmasta. Se on kymmenvuotissuunnitelma vuosille 2021-2030. Järvelän mainitsema menonlisäys 2,4 miljoonaa euroa/vuosi on tavoitetaso vuodelle 2030. Joukkoliikenteen kehittämisohjelma on vielä luottamushenkilöiden käsittelyssä. Se menee myöhemmin valtuuston päätettäväksi. Silloin päätetään se, paljonko busseja liikkuu Vaasan kaduilla ensi vuosikymmenellä.

Vaasa on parantanutbussiliikenteen laatua paljon 2010-luvulla. Maksaminen käy nykyään kätevästi Valtti-kortilla, ja aikataulut löytyvät nopeasti reittiopas.vaasa.fi-sivulta. 2020-luvulle on luvassa tärkeimmille pysäkeille esimerkiksi pyöräparkkeja ja aikataulumonitoreja. 2010-luvulla Vaasan busseja alettiin siirtää biokaasukäyttöisiksi. 2020-luvulla hankitaan kymmenen biokaasubussia lisää. Biokaasubussi on miellyttävä käyttää ja käytännössä nollapäästöinen. Biokaasu on Vaasan seudun paikallinen tuote.

Määrällinen parannus on bussivuorojen tiheneminen. Jo 2010-luvulla bussivuoroja on tullut lisää ruuhka-aikoihin, ja bussit kulkevat yhä myöhemmin illalla. Uusia bussireittejä on avattu esimerkiksi välille Gerby-Runsor. 2020-luvulla bussivuorojen paraneminen jatkuu. Vuorot paranevat eniten palvelutasoluokassa II, joka ulottuu keskusta-Palosaaresta Gerbyhyn, Kivihakaan ja Ristinummelle. Aamu- ja iltapäiväruuhkan aikaan bussit kulkevat 15-30 minuutin välein. Ohjelman mukaan bussit liikkuisivat tällä vyöhykkeellä arki-iltaisin klo 22.30 saakka.

Joukkoliikenteen kehittämisohjelma lupaa siis entistä parempaa bussiliikennettä 2020-luvun Vaasaan. Silti sitä voi sanoa monessa mielessä kunnianhimottomaksi. Pukinjärvi, Metsäkallio, Koskisuo ja Sundom jäisivät ohjelmaluonnoksen mukaan palvelutasoluokkaan IV. Näillä alueilla vuorotiheys jää edelleen niin heikoksi, että lapsiperheen on hankala irrottautua kahden auton loukusta. Teinien omatoiminen kulkeminen iltapäivä- ja viikonloppuharrastuksissa voi olla vaikeaa.

Vaskiluoto ollaan jättämässä melko heikkoon palvelutasoluokkaan III. Samaan aikaan Wärtsilä suunnittelee toimintojensa keskittämistä alueelle, ja sinne on tulossa 2020-luvulla paljon uusia työpaikkoja. Olisi tärkeää korottaa Vaskiluoto samaan kakkosluokkaan kuin keskusta, että sen tiet eivät puuroudu täydellisesti.

Kannattaa huomioida myös, mitä säästöjä joukkoliikenne tuottaa kaupungille. Jos bussiliikennettä ei kehitetä, autokanta kasvaa, ja yhä useampi katu joudutaan leventämään nelikaistaiseksi. Nelikaistaistamiset ovat miljoonien eurojen hankkeita. Vaskiluoto on ääritapaus: jos sen liikenne puuroutuu, joudutaan Vaasanpuistikko repimään auki ja rakentamaan sen alle ns. keskustatunneli. Tämän hankkeen rinnalla nykyiset joukkoliikenteen lisämäärärahat olisivat pikkusummia.

Juha Tuomikoski

Vaasa

Kommentoi