Lukijoilta: Miksi tulevaisuushallitus lähtee retkelle menneisyyteen?

Antti Rinteen luotsaamat hallitusneuvottelut tulivat päätökseensä ja hallitusohjelma julkistettiin kaikelle kansalle maanantaina 3.6.

Tulevan hallituksen ohjelmassa linjataan, että jatkossa jokaisen lukiolaisen tulee kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa äidinkielen lisäksi myös toinen kotimainen kieli, eli suomi tai ruotsi omasta äidinkielestään riippuen.

Toisen kotimaisen kielen kirjoittaminen on ollut vapaaehtoista jo 14 vuotta, eli vuodesta 2005 lähtien. Nyt tuntuu siltä, että uuden hallituksen linjauksella ollaan ottamassa kehityksessä askel taaksepäin.

Uudistuksen tavoitteena on lisätä toisen kotimaisen kielen osaamista Suomessa. Epäilen, että tavoite ei tällä tule toteutumaan, sillä pakko on nuorelle erittäin huono kannustin. Toisen kotimaisen kielen pakollisuus ei lisää lukiolaisen opiskelumotivaatiota, eikä paranna oppimistuloksia.

Negatiivinen asenne toista kotimaista kieltä kohtaan kasvaa, jos sitä on pakko opiskella hampaat irvessä, vaikkei oikeasti haluaisi tai pärjäisi kyseisen kielen opinnoissa.

Jokaisen lukiolaisen kuuluu saada suunnitella oma ylioppilastutkintonsa sen mukaan, mihin itsellä löytyy motivaatiota ja mikä oikeasti kiinnostaa.

Ensi vuonna voimaan astuu järjestelmä, jonka seurauksena suoraan yo-todistuksella valitaan suurin osa korkeakoulujen opiskelijoista. Nyt valmisteltava uudistus toisen kotimaisen kielen pakollisuudesta yo-kirjoituksissa vaikuttaa heikentävästi opiskelijoiden asemaan, koska voi tulla eteen tilanne, jossa lukiolainen joutuu kirjoittamaan kaikista heikoimman aineensa, mikä taas voi hankaloittaa etenemistä korkeakouluopintoihin.

Jokainen lukiolainen on erilainen, eivätkä kaikki yksinkertaisesti pärjää esimerkiksi kielissä, jolloin pakollinen toisen kotimaisen kielen yo-koe voi alkaa ahdistaa ja lisää stressiä ja kuormitusta jo lukion alussa.

Vuoden 2017 Kouluterveyskyselyn mukaan jopa puolet lukiolaisista kokee väsymystä tai heikotusta ja 30 % uupumusasteista väsymystä koulutyössä vähintään kerran viikossa. Nämä luvut ovat hälyttäviä, eikä niitä saa kasvattaa enää yhdelläkään vastuuttomalla päätöksellä. Uuden pakollisen ylioppilaskokeen lisääminen tutkintoon olisi juuri tällainen päätös – oli kyse mistä tahansa aineesta.

Yksikin pakollinen yo-aine on lukiolaisten kannalta kuormitusta ja epätasa-arvoa lisäävä.

Jos lukiolainen lukee toisen kotimaisen kielen keskipitkää oppimäärää, on hänen opiskeltava sitä joka tapauksessa vähintään 5 kurssia.

Pakollisen ylioppilaskokeen sijaan meidän pitäisi miettiä, miksi näiden kurssien aikana ei saavuteta riittävää kielitaitoa. Pakon sijaan tarvitaan pedagogisia ratkaisuja.

Antti Rinteen tuore hallitus tituleeraa itseään ”tulevaisuushallitukseksi”. Tämän valossa näyttää kuitenkin siltä, että hallitus on ottamassa suorastaan harppauksen menneisyyteen.

Toivon, että hallituksen päättäjät ottavat järjen käteen ja tämän kerran ajattelevat oikeasti sen tavallisen lukiolaisen etua.

Lauri Ylimäki

Pohjanmaan lukiolaiset

Vaasa

Kommentoi