Lukijoilta: Miksi ”pakkoruotsi” Suomessa?

Pakkoruotsin ottoa lakiin 1968 pidettiin perin ongelmallisena ja oltiin sotkemassa puoluepolitiikkaa pedagogiikkaan. Kyseessähän oli siis puhdas puolue- ja valtapoliittinen, ei kielipoliittinen päätös. Kaikella R.H. Oittisen työllä ja sivistysvaliokuntaan asti ehtineellä esityöllä ei ollut enää mitään merkitystä.

R.H. Oittiselle, fil.tri., peruskoulu oli silmäterä. Oittinenhan kysyi asiantuntijoilta, mitä kieliä tai kieli tulevaan peruskoululakiin. Hänelle asiantuntijat vastasivat: englanti.

Kokoomus ei tuolloin kelvannut hallitukseen ”yleisistä syistä”. Hallitusneuvotteluissa RKP saneli ehtonsa, koska hallituksesta oli tulossa vasemmistopainotteinen. Ehtona oli pakkoruotsi peruskoululakiin.

Nyt 2019 historia toistaa itseään, tämä koskee hallituksen muutosta toisen kotimaisen kielen pakollisuutta. Ei sitä voi muuksi vääntää kuin ”pakkoruotsi”, se on puhdas puolue- ja valtapoliittinen, ei kielipoliittinen päätös, joka on vastoin asiantuntijoiden sekä kansan enemmistön ja opiskelijoiden tahtoa. Ruotsin kieltä ja kielipalveluja ei pystytä nykymuodossaan enää perustelemaan Suomen muuttuvaan kieliympäristöön. Tämä ei ole enää tervettä demokratiaa.

Suomi suomalais-ugrilaisena kielenä kuuluu uralilaisiin kieliin ja uralilaisten kielten muodostaman kielikunnan itämerensuomalaiseen haaraan, joka on ollut olemassa jo 6 000 vuotta sitten. Uralilaisia kieliä yhdistää kielisukulaisuus, historiallista identiteettiämme ei voi siten muuttaa valtapolitiikan eikä pakkoruotsin takia.

Vain suomalaiset itse voivat varmistaa oman kielen, kulttuurin ja elämäntavan säilymisen . Juuri voimakkaan kansalliskieli-identiteetin takia olemme säästyneet sen kaltaisilta maahanmuutto-ongelmilta mitä esimerkiksi Ruotsissa ja muissa muutamissa Euroopan maissa esiintyy.

Perinteitä ja kulttuuria sekä kieliä voi jokainen kielivähemmistö vaalia ja puhua. Ruotsinkielisten sekä muiden maahanmuuttajavähemmistöjen on hyvä osata ja opiskella suomen kieli ja Suomen kulttuuri sekä historia – asutaanhan kuitenkin Suomessa?

Jairi Palonen

Kokkola

Kommentoi