Lukijoilta: Mikä ei kuulu joukkoon: suuryritykset, sosiaaliturva, koulutus?

Mauri Pekkarisen (kesk.) johtama yritystukia karsimiseen perustettu työryhmä jätti esityksensä ministeri Lintilälle (kesk.). Työryhmä ei esitä minkäänlaista yritystukien karsimista.

Lopputulos on epäonnistuminen, jota Pekkarinen jo aiemmin keväällä ennakoi kyseenalaistaessaan, miksi ylipäätään suostui työryhmän puheenjohtajaksi.

Työryhmän jäsenten mukaan päätöksentekoon vaikutti se, että ryhmässä oli puheoikeutettuna jäsenenä tukia saavien yritysten edunvalvojia, mm. maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ja Suomen Yrittäjät.

Suomen Yrittäjien ekonomisti Mika Kuismanen totesi Helsingin Sanomille (5.4.), että eturyhmät vastustivat vankasti edustamiinsa yrityksiin kohdistuvia leikkauksia. Tämä lopulta esti tekemästä leikkausta kenenkään etuihin.

Yritystukia ei pidä leikata vain leikkaamisen takia, vaan jotta ne tukisivat yritysten uudistumista. Yritystuet ovat laskutavasta riippuen 4 tai 7 tuhatta miljoonaa euroa joka vuosi. Suurta osaa tutkijat ja virkamiehet pitävät tehottomina ja jopa haitallisina yritysten uudistumiselle. Yksinkertaistettuna yritykset eivät uudistu, koska vanhaa toimintatapaa tuetaan.

Viime vaiheessa työryhmässä puhuttiin n. 300 miljoonan euron tukien vähentämisestä.

Erityisesti perussuomalaiset vaativat julkisuudessa leikkauksen kaatamista ja lopulta näin kävikin.

Suurimmat yritystukien saajat ovat tuulivoimayhtiöitä ja raskasta teollisuutta, jotka saavat korkeimmillaan vuodessa n. 100 miljoonan euroa suoria ja epäsuoria tukia.

Tuulivoimayhtiöiden saama tuotantotuki on todettu epäonnistuneeksi väärin arvioidun sähkön hinnan kehityksen takia ja sitä ollaan joka tapauksessa muuttamassa.

Useiden tuhansien miljoonien liikevaihtoa pyörittävät ja satojen miljoonien voittoja takovat yritykset puolustavat kymmenien miljoonien tukiaisiaan uhkailemalla tuotannon siirtämisellä muihin maihin ja työpaikkojen vähentämistä. Tosiasiassa toimivat yritykset eivät itsekään hyödy tuista, jotka kannustavat pysymään paikallaan. Sen sijaan uusien yritysten syntymistä edistävien Tekesin ja korkeakoulujen rahoitusta on leikattu tällä kaudella rajusti.

Hallituksen on työryhmän epäonnistumisesta huolimatta uskallettava uudistaa yritystukia kehysriihessään. Kuten Sixten Korkman totesi (HS 5.4.), “on talouspoliittisesti typerää ja yhteiskuntapoliittisesti häpeällistä, että koulutuksesta ja sosiaaliturvasta voi leikata, jopa mittavasti, mutta yritystukiin ei voi koskea”. Suuryritysten johtajat lausuvat mielellään mielipiteitään työttömien tukien leikkaamisesta ja työttömien aktivoinnista.

Ehkä siis olisi syytä koota seuraava yritystukien karsimista suunnitteleva työryhmä työttömistä? Kenties tämä täyttäisi heidän osaltaan aktiivimallin ehdot?

Jos hallitus ei koske yritystukiin, voidaan jatkossa esittää seuraava kysymys Sipilän hallitukseen liittyen. Mikä ei kuulu joukkoon: lääkekorvaukset, työttömyysturva, opintotuki, eläkkeet, lapsilisät, koulutus ja yritystuet.

Matias Mäkynen

Pohjanmaan sosialidemokraattien puheenjohtaja

Vaasa

Kommentoi