Lukijoilta: Mietinnän paikka Rahkolan alueesta

Vaasan hallinto-oikeus antoi maanantaina 7.10.2019 Rahkolan ja Vaasan Saippuatehtaan kaavaa koskevan päätöksen. Siinä evättiin uudisrakentaminen kyseisille tonteille. Mainittua päätöstä perusteltiin muun muassa uusien asuintalojen asukkaille Påttin jätevedenpuhdistuslaitokselta tulevilla hajuhaitoilla.

Rahkolan ja Vaasan Saippuatehtaan alueen vieressä asuvana olen pitkään ollut sillä kannalla, että kyseiset alueet tulisi saattaa uudisrakentamisen piiriin.

Viimeaikainen voimakkaasti niin Suomea kuin Vaasaakin sivuava, laskeva väestökehitys on kuitenkin saanut minut miettimään, onko Rahkolan ja Vaasan Saippuatehtaan alueille satoja asuntoja käsittävälle raskaalle uudisrakentamiselle ylipäätänsä tarvetta siinä mitassa, kuin mitä on suunniteltu.

Menevätkö kyseiset asunnot kaupaksi, kun Vaasan alueen työpaikkojen vähenemisenkin vuoksi uusia, ”hyviä veronmaksajiakaan” ei noin vain sikiä mistään lisää.

Yksistään se, että Wärtsilä Oyj rakentaa uutta tehdasyksikköä Vaskiluotoon, lisää mahdollista asuntorakentamisen tarvetta esimerkiksi Niemeläntien varrelle ja tulevaisuudessa kenties nykyisen leirintäalueen paikalle, josta olisikin saatavissa upeita merinäköalan tarjoavia tontteja niitä haluaville!

Tämä vähentää oleellisesti asuntorakentamisen tarvetta niin Rahkolan kuin Vaasan Saippuatehtaankin kulmilla.

Uuden Vaasan suunnittelija C. A. Setterberg oli kaukaa viisas 1800-luvulla, kun hän suunnitelmassaan jätti Vaasan ranta-alueet pääsääntöisesti vapaiksi.

Vaasan silloinen kaavasuunnitelma ei luonnollisesti koskenut Palosaarta jossa oli ollut Vaasan ulkosatama jo 1700-luvun lopusta saakka ja erilaisia toimintoja alkaen vuonna 1856 perustetusta Vaasan Puuvillatehtaasta.

Nyt kun teollinen toiminta Palosaarella on vain muisto, ovat muun muassa Vaasan Puuvillatehtaan ennen ”miehittämät” rannat tulleet Palosaaren yrityskeskuksen perustamisen ja yliopiston myötä kaikille avoimiksi! Suomen kauneimpana yliopistokampuksena pidetäänkin Vaasan yliopiston aluetta ja tuota mainetta epäilemättä lisää avoimen merenrannan läheisyys.

Eikö tätä samaa kehitystä nyt voitaisikin jatkaa Rahkolan ja Vaasan Saippuatehtaan suljettujen alueitten osalta niillä olevat vanhat rakennukset kunnostamalla ja sopivalla, pienimuotoisella täydennysrakentamisella erilaisen pienyritystoiminnan ja vapaa-ajan toimintojen palvelukseen hieman Helsingin Pasilan entisen Konepaja-alueen tapaan!

Vaasan hallinto-oikeuden päätös merkitsee joka tapauksessa sitä, että niin Rahkolan kuin Vaasan Saippuatehtaankin kaavoituksen muutoksiin on nyt saatu aikalisä. Se tarjoaa nyt oivallisen pohjan suunnitella näitten tällä hetkellä rappiotilassa olevien, kuitenkin hyvin arvokkaitten tonttien ja niillä olevien, paljon teollista ja vaasalaisen merenkulunkin historiaa sisältävien rakennusten uusiokäyttöä niin, että niistä koituisi iloa ja hyötyä kaikille kaupunkilaisille!

Viimekesäinen ”vesisekoilu” olemattomine ”jälkiseurauksineen” mielestäni riitti osoittamaan, mitä Rahkolan ja Vaasan Saippuatehtaan alueita hallinnoima YIT Vaasan asukkaista ja pienrityksistä ajattelee. Pörssiyhtiöitä ei ole perustettu ”hyvyyden vuoksi” vaan tuottamaan voittoa omistajilleen! Sen vuoksi on syytä kysyä, kannattaako Rahkolan ja Vaasan Saippuatehtaan alueita lopultakaan uhrata vain kylmäsilmäisen ”bisneksen” alttarille.

Kiitos Vaasan hallinto-oikeudelle!

Erkki Rantamäki

Vaasa

Kommentoi