Lukijoilta: Mediavalta on pysyvä ilmiö

Rohkenen astua aralle alueelle, kun pohdin median vaikutusta muuhun maailmaan kuten politiikkaan ym. julkisuuteen. Otsikkoni väite vaatinee sinänsä vastauksia ainakin mediaväen taholla.

Tiedonkulun hurjassa muutosvaiheessa voisi ajatella toisinkin eli että perinteisen tiedotusvälineistön asema horjuisi. Varmaan joillakin media-kentän kilpakumppaneilla on toisia helpompaa pysyä pinnalla.

”Raha ratkaisee”, väitti aikoinaan iskelmä- ja poptaivaan suurmenestyjä Irwin Goodman. Hän oli tietysti oikeassa paljossa. Mutta kuitenkin fakta on, että julkisuuteen hiipii tai pomppaa olemattomilla sponsorikeinoilla aika usein suuresta tuntemattomuudesta ihmisiä, jotka eivät pyri julkisuuteen mutta kuitenkin ajan kuluessa joutuvat kiusallisesti jopa välttelemään suosion huipulle joutumistaan.

Ottamatta tässä kantaa postinjakelun työtaisteluun totean medialla olevan valtaa paljolti yhteiskunnan monille tärkeille vaikuttajille kuten tavaratuotannon yksityisyrittäjille. Niille on elintärkeää ilmoittaa omien tuotteidensa markkinoinnista. Medioista etenkin lehdistö välittää informaatiota niiden tuotteiden laadusta, hinnasta ja saatavuudesta markkinoilla. Median muutosprosessissa tv-mainonta ja suora mainosviestintä kuluttajille onvatyhä merkittävämmässä roolissa.

Onko median valta kasvanut murrosajassamme? Politikoista on silloin tällöin joku kritisoinut joutumistaan kielteisen kritiikin keskiöön, mm. pääministeriaikanaan Kalevi Sorsa lausui infokratiasta kärkkäitä huomioitaan.

Median hampaisiin joutumistaan ovat poleemisesti arvioineet myös Paavo Väyrynen, Martti Ahtisaari ja Veikko Vennamo. Urheilumme supertähti, jo edesmennyt mäkilegenda Matti Nykänen eli mediakeskiössä vuosikymmeniä hyppyuransa jälkeen. Oman lukunsa mediasuosiossa on popmaailman starat ja jotkut julkisuudenkipeät persoonallisuudet.

Onko pyramidihuijausta se, että esiintyy suurtapahtumissa alasti tai vähäpukeisesti? Tai muuten herättää huomiota ripustautumalla jonkin korkean tai muun näkyvän paikan keskiöön?

Aikoinaan 1952 Helsingin olympialaisissa mediahuomion varasti hetkeksi yllättäen avajaisiin tullut valkopukeinen naishenkilö, joka aiheutti välikohtauksen esiintulollaan. Olivatko pylväänpäähän kiivenneet ihmispyhimykset aikoinaan mediahuijareita?

Mediassa näkyvyyttä saavat äänekkäät popparit mutta myös tahalliset julkihäiriköijät. Kestomenestyjät, todelliset kansansuosikit eivät oikeasti tarvitse arkisia iltapäivämedian lööppejä elääkseen.

Pyramidin huipulla taitaa harva huijari kauan pysyä mediassakaan. Täysin oman lukunsa muodostaa median keskinäinen kilpailu suosiostaan – meillä sen harjalla olevat mediatalojen ns. lööppijulkaisut kuten iltapäivälehdet. Pohdinnan aihe on niiden otsikointi useimmiten, ei itse juttu.

Trubaduuri Veikko Lavin sanoin ”Jokainen ihminen on laulun arvoinen” voi mediaa puolustaa ainakin silloin, kun joku yksilö on kärsinyt syyttään mediaotsikoissa ja tarvitsee julkisuutta puolustautuakseen.

J. Pesonen

Alajärvi

Kommentoi