Lukijoilta: Me aikuiset kannamme vastuun lasten oikeuksien toteutumisesta

Suomi oli ensimmäisiä maita, joka allekirjoitti YK:n lastenoikeuksien yleissopimuksen. Sopimus hyväksyttiin tasan 30 vuotta sitten. Tulevana keskiviikkona vietämme sen kunniaksi kansainvälistä lasten oikeuksien päivää.

Sopimuksessa on neljä yleisperiaatetta. Lapsella on oikeus turvattuun kasvuun ja kehitykseen sekä oikeus tulla kuulluksi. Lapsen etu on myös otettava ensisijaisesti huomioon kaikissa lasta koskevissa päätöksissä ja viranomaistoiminnassa. Samat oikeudet kuuluvat kaikille lapsille, eikä lasta saa syrjiä esimerkiksi vähemmistöön kuulumisen perusteella. Lasten oikeudet ovat ihmisoikeuksia.

Lasten oikeuksien edistämiseksi tehdyllä työllä on tutkitusti ollut vaikutus maailman lasten elinoloihin. Pelastakaa Lapset -liikkeen Global Childhood 2019 -raportti kertoo edistysaskeleista: vuoden 2000 jälkeen alle viisivuotiaiden kuolleisuus on puolittunut, aliravitsemuksen aiheuttamista kasvuhäiriöistä kärsivien määrä vähentynyt kolmanneksella ja lapsiavioliittojen määrä neljänneksellä. Yhä harvempi lapsi on töissä ja yhä useampi koulussa.

Globaalisti on siis otettu valtavia harppauksia eteenpäin ja yksittäisissä valtioissa on nähty dramaattisia muutoksia parempaan.

Onnistumisten taustalla on sosiaalisia innovaatioita, talouskasvua ja parantunutta hallintoa. Hyvien päätösten takana on myös poliittisia päättäjiä, jotka ovat ymmärtäneet eriarvoisuuden vähentämisen merkityksen koko yhteiskunnan vaurastumiselle ja hyvinvoinnille.

Takapakkiakin on otettu. Konfliktien takia kotinsa jättämään joutuneita on nyt enemmän kuin vuosituhannen alussa. Miljoonilta lapsilta on evätty lapsuus. Hauraissa valtioissa ja konfliktialueilla kansainvälisen yhteisön tuen merkitys korostuu.

Poikkeusolosuhteissakin lapset ja nuoret pitäisi kuitenkin muistaa nähdä aktiivisina toimijoina, joiden äänen on kuuluttava. YK:n päätöslauselma 2250 vuodelta 2015 linjasi viisaasti, ettei pysyvää rauhaa voi olla ilman nuorten osallisuutta.

Kansainvälisissä vertailuissa usein menestyvällä Suomellakin on vielä isoja epäkohtia kuten lapsiperheköyhyys, joka koskettaa reilusti yli sataatuhatta suomalaislasta ja johtaa pahimmillaan ylisukupolvisiin syrjäytymisen kierteisiin.

Nyt Suomi valmistelee perhe- ja peruspalveluministeri Kiurun johdolla hallintorajat ja hallituskaudet ylittävän lapsiperhestrategian, jonka lähtökohtana on juuri lapsen oikeuksien yleissopimus. Ehkäpä myös ajankohtaista syntyvyyskeskustelua olisi hyödyllistä lähestyä siitä näkökulmasta, miten voimme lisätä lasten hyvinvointia ja olla perheiden tukena.

Paikallisesti kunnissa on mahdollista tehdä paljon lasten oikeuksien edistämiseksi. Vaalipiirissämme Seinäjoki ja Kokkola ovat esimerkiksi lähteneet toteuttamaan Unicefin Lapsiystävällinen kunta -mallia, jonka avulla lisätään lapsivaikutusten arviointia päätöksenteossa ja lisätään lasten osallisuutta esimerkiksi kaikille avoimella harrastustoiminnalla.

Lasten oikeuksien päivän teemana on tänä vuonna lapsen oikeus tulla hyväksytyksi omana itsenään.

”Saan olla minä, saat olla sinä” on tärkeä viesti, johon kiteytyy jokaisen lapsen perimmäinen toive.

Hyväksytyksi tuleminen vaatii ympäristöä, jossa ei kiusata eikä jätetä syrjään vaan rohkaistaan ja tuetaan. Vastuu sellaisen ympäristön luomisesta ja lasten oikeuksien toteutumisesta on meillä aikuisilla. Kannetaan yhdessä, arvokkaasti ja kunnialla tämä vastuista tärkein.

SDP:n kansanedustaja Kokkolasta

Kommentoi