Lukijoilta: Matematiikan osaaminen romahtanut

Tätä kirjoitettaessa on juuri julkaistu syksyn 2019 ylioppilaskirjoitusten tulokset. Syksyn kirjoittajien määrä on noussut ennätyskorkealle 39 505 kirjoittajaan. Näistä suurin osa on ns. kirjoitusten hajauttajia, jotka aloittavat jo kolmannen vuoden syksyllä kirjoituksensa osallistuen yhden tai useamman aineen kirjoitukseen helpottaen näin tulevan kevään kirjoitusten työtaakkaa.

Odotettuna uutisena julkaistiin myös se, että yliopistot siirtyvät aikaisempaa enemmän valinnoissaan ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella suoritettavaan valintaan. Tällöin jopa puolet korkeakoulujen opintopaikoista jaettaisiin suoraan saatujen arvosanojen perusteella. Tätä pienten paikkakuntien rehtorit ovat ajaneet jo pitkään!

Tämä on selkeä parannus aikaisempaan, jossa korostui suurten yliopistokaupunkien merkitys valmennuskurssien järjestämisessä. Tällöin opiskelijat joutuivat hakeutumaan välittömästi ylioppilaskirjoitusten päättymisen jälkeen valmennuskursseille suuriin kasvukeskuksiin, maksamaan osallistumismaksut ja majoituksen. Vain ns. hyvin toimeentulevien perheiden oli mahdollista lähettää jälkikasvuaan kursseille. Myös jo lukioaikana lukiolaisille järjestettävien yliopistokurssien merkitys korostui yliopistokeskusten läheisyydessä.

Tosin nähtäväksi jää, siirtyvätkö valmennuskurssit entistä enemmän nettiin periaatteella rahat takaisin, jos opiskelija ei kirjoita eximia cum laude approbaturia tai laudaturia kyseisessä aineessa.

Sisäänpääsyssä ilmeisesti tullaan painottamaan äidinkielen ja matematiikan osaamista. Matematiikan painotuksen lisääminen on aiheuttanut julkisuudessa paljon keskustelua. Todellisuudessa koko Suomessa on viimeisten viidentoista vuoden aikana matematiikan osaamisen taso laskenut hämmästyttävän paljon opetusuunnitelmien sisältöjen pienentämisen myötä. Aikaisemmin Suomessa elettiin iloisen harhaluulon varassa, jossa PISA -tutkimukset osoittivat matematiikan korkeaa osaamistasoa peruskoulunsa päättäneiden parissa. Nykyään ei PISA-tulosten valossa ole enää syytä ilkamoida!

Todellisuudessa lukiot joutuvat järjestämään tuleville opiskelijoilleen ns. orientoivia kursseja sen takaamiseksi, että lukiotiensä aloittava opiskelija olisi edes lähellä sitä tasoa, jolla lukion opetussuunnitelma kuvittelee heidän olevan. Sama koskee ammattikorkeakoulujen matematiikan opetusta, jossa järjestetään myös samankaltaisia orientoivia kursseja opiskelijoille, jotka hakeutuvat näihin oppilaitoksiin yleensä lukion lyhyen matematiikan opintojen pohjalta.

Suomessa harvemmin vertaillaan lukionsa päättävien matematiikan osaamista kansainvälisesti. Saamieni kokemusten mukaan esimerkiksi Venäjällä ja erityisesti Afganistanissa matematiikan opetus on korkeammalla tasolla kuin Suomessa. Siellä opetukseen käytetään jo peruskoulutasolla huomattavasti enemmän aikaa kuin Suomessa.

Pitkän matematiikan kirjoittaneiden määrä ylitti kevään 2019 kirjoituksissa ensimmäistä kertaa lyhyen matematiikan kirjoituksiin osallistuneiden määrän. Tämä kertonee jotakin opiskelijoiden arvovalinnoista. Matematiikan opettajana tiedän suuren työmäärän, johon opiskelijoiden on varauduttava suorittaakseen kirjoitukset hyvällä tasolla.

Opiskelijoiden on tiedostettava myös se, että lyhyen matematiikan kokeen hyvä arvosana saattaa olla valinnoissa merkittävämpi kuin vastaava tyydyttävä suoritus pitkässä matematiikassa.

Opiskelijan on syytä panostaa myös henkiseen hyvinvointiinsa. Voisiko yksi mahdollisuus olla se, että lukiolainen jo alusta alkaen suunnittelisi lukio-opiskelunsa tapahtuvaksi neljän lukiovuoden aikana? Näin tekevät nykyisin jo esimerkiksi lukioaikanaan urheiluun panostavat opiskelijat.

Hannu Sulkakoski

lukion emeritusrehtori

Pietarsaari

Kommentoi