Lukijoilta: Maksajana kunnat vai valtio?

Jääkö kunnille/asukkaille maksatukset Tehyn palkkavaatimuksista?

Suurin syy tähän ristiriitaiseen tilanteeseen ja pitkittyneeseen lamaan olivat vuosien 2007–2009 palkankorotukset, jotka olivat liian korkeita. 2007 oli isot korotukset, indeksi nousi 5–6 prosenttia. 2009 oli myös isot korotukset, sen jälkeen pienempää, mutta kaikkihan se on korkoa korolle.

Kataisen vuoden 2007 ”Sari sairaanhoitajien” palkankorotukset levisivät koko kuntasektorille sekä yksityiselle. Vuonna 2007 tehdyt palkankorotukset olivat tärkein syy Suomen kustannuskilpailukyvyn rapautumiseen, totesivat Antti Rinne (sd.), Juha Sipilä (kesk.) ja Alexander Stubb (kok.) peräjälkeen Evan vaalitentissä 4.2.2015.

Tuloksena oli riitaisa Kiky. vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus pidensi työaikoja nostamatta palkkoja ja riita jatkuu...

Jälkikäteen voi sanoa, että hoitajat ja muut tehyläiset varmasti ansaitsivat korotuksensa, mutta yhteiskunnalle hinta oli kallis. Tehyn työtaistelu asetti tason, johon seuraavat palkankorotukset asemoitiin. Nousukauden ja Nokian viimeiset henkäykset käytettiin surutta hyväksi. Kaikkihan halusivat osingoille. Koettiin, että palkankorotukset tulivat ansiosta, koska Suomella meni niin hyvin.

Palkankorotukset syvensivät Suomen kilpailukyvyn ongelmia, mutta Tehyä on asiasta turha syyllistää, he varmasti olivat palkkansa ansainneet.

Miksi kukaan muu ei ymmärtänyt, kuinka tuhoisaa epärealistinen palkankorotustaso oli koko yhteiskunnalle? Missä olivat valtion taloudesta vastaavat virkamiehet, poliitikot, elinkeinoelämän edustajat, tutkijat sekä etujärjestöt? Sopimuksia ei sidottu tarkastettavaksi vuosittain vientiteollisuuteen. Nämä ovat suurimpia syyllisiä, he ovat ”vastuussa” näistä päätöksistä, valtion velkaantumisesta ja työttömyydestä sekä sosiaalisista ongelmista, joita nämä päätökset toivat. Suurimpina kärsijöinä olivat vanhukset, joitten palvelutasoa laskettiin, mikä näkyy vanhustenpalvelujen yksityistämisenä markkinatalouden armoille.

Jairi Palonen

Kokkola

Kommentoi