Lukijoilta: Lukutaidon merkitys kasvaa

8.9. vietetään kansainvälistä lukutaitopäivää. Kasvatuksesta, tieteistä, kulttuurista ja viestinnästä vastaavan YK:n erityisjärjestö Unescon teemapäivä muistuttaa lukutaidon merkityksestä rauhan, tasa-arvon, kehityksen ja demokratian toteutumisen kannalta.

Vaikka lukutaitoisten osuus on viime vuosikymmeninä maailmanlaajuisesti parantunut, on maailmassa edelleen yli 750 miljoonaa lukutaidotonta aikuista, joista jopa kaksi kolmasosaa on naisia. YK:n kestävän kehityksen tavoitteena on varmistaa, että maailman kaikki nuoret ja merkittävä osa aikuisista ovat lukutaitoisia vuoteen 2030 mennessä.

Hyvä lukutaito on ollut Suomen menestyksen yksi tärkein kivijalka. Edelleenkin suomalaiset ovat useiden mittausten mukaan maailman parhaimpia ja aktiivisimpia lukijoita. Silti meilläkin alle 25-vuotiaat lukevat keskimäärin heikommin kuin edeltäjänsä kymmenen vuotta aiemmin. Samalla lukuharrastuksen suosio on selvästi hiipunut: viimeisimmässä Pisa-tutkimuksessa peräti 38 prosenttia suomalaisnuorista kertoi, ettei lue vapaa-ajallaan mitään huvikseen.

Myös Eurooppa on tässä aikamoisen haasteen edessä. EU-tasolla on asetettu tavoitteeksi, että vuoteen 2020 mennessä heikkojen lukijoiden osuus nuorissa pitäisi saada laskettua 15 prosenttiin. Aiemmin tähän on yltänyt ainoastaan kuusi maata, Suomi tässä joukossa.

Digitaalinen viestintä ei vähennä, vaan päinvastoin lisää hyvän lukutaidon merkitystä. Internetin ansiosta meillä on pääsy valtavaan, jatkuvasti päivittyvään tietomäärään, ja entistä tärkeämpää jokaiselle on kyetä analysoimaan ja kriittisesti arvioimaan sitä. Valeuutisilla ja propagandalla pyritään vaikuttamaan poliittiseen ilmapiiriin, vaalituloksiin, talouteen. Tekoäly ja algoritmit tekevät jo nyt valintoja käyttäjän puolesta.

Samalla lähes kaikessa työssä edellytetään digitaalisia taitoja. Eri puolilla Eurooppaa näkyvä populismin ja ääriliikkeiden nousu kumpuaa hyvin pitkälle ihmisten pettymyksistä ja peloista. Moni on huolissaan muutoksista, eikä luota omaan pärjäämiseensä.

Hyvien perustietojen ja -taitojen lisäksi onkin huolehdittava siitä, että kaikilla on nykyistä parempi mahdollisuus päivittää omaa osaamistaan koko elämän ajan. Silloin jokainen pärjää muutoksessa ja voi luottaa tulevaan. Hyvä lukutaito on kaiken oppimisen perusta. Osaaminen ja sivistys luovat sitä vakautta, turvallisuutta ja tulevaisuuden uskoa, mitä kaikki tarvitsevat.

Parhaat taidot saavutetaan monipuolisella lukemisella. Suomalaiset koulut ja kirjastot tekevät arvokasta työtä etsimällä uusia tapoja kannustaa nuoria lukemisen pariin. Esimerkiksi kansansuosioon noussut Helsingin keskustakirjasto Oodi palkittiin juuri maailman parhaana uutena kirjastona. Sanomalehtiviikko, opetusministeriön Lukuliike ja EK:n johdolla alkuvuodesta lanseerattu #OperaatioAnkka ovat kaikki erinomaisia viimeaikaisia esimerkkejä lukutaidon ja mediakasvatuksen edistämisessä. Uusia ideoita nuorten lukutaidon takaamiseksi tarvitaan.

Kuitenkin vanhempien ja kodin merkitys lukuharrastukselle on osoitettu olevan kaikkein tärkein. Pelkästään päivittäisellä iltasadun lukemisella voi olla huima vaikutus lapsen koko elämään. Saksalaistutkimuksen mukaan kotona lukeminen vaikuttaa lapsen tulevaan menestykseen enemmän kuin vanhempien tausta.

Varhaisia lukemiseen liittyviä kokemuksia on kuitenkin vain reilulla neljänneksellä suomalaislapsista. Se on todella harmillista. Niin pienellä voitaisiin saada valtavan isot ja elämänmittaiset vaikutukset. Lukutaito on suomalaisten arvokkain pääoma läpi historian. Siitä kannattaa pitää huolta myös tulevaisuudessa.

Paula Risikko

sivistysvaliokunnan puheenjohtaja

Henna Virkkunen

Suomen Unesco-toimikunnan puheenjohtaja

Kommentoi