Lukijoilta: Lain vertauskuva 100-vuotiaan Suomen 80-vuotiaassa Vapaudenpatsaassa

Isänmaansa vapauttajille l918 – Åt Fäderneslandets befriare omistettu Suomen Vapaudenpatsas – Finlands Frihetsstaty paljastettiin Vaasan kauppatorilla Hovioikeudenpuistikon varrella 9.7.1938. Muistomerkin oli suunnitellut kuvanveistäjä, professori Yrjö Liipola (1881–1971).

Yli kymmenentuhatta kansalaista osallistui juhlaan. Päävieraina olivat tasavallan presidentti Kyösti Kallio, puolustusneuvoston puheenjohtaja, sotamarsalkka Gustaf Mannerheim ja itsenäisyyssenaatin elossa olleet jäsenet.

”Tämä muistomerkki on koko Suomen Vapaudenpatsas”, sanoi Mannerheim vihkipuheessaan.

Vaasan hovioikeus osallistui juhlaan in corpore. Tilaisuuden jälkeen presidentti Kallio suurine seurueineen siirtyi hovioikeuden vastaanotolle.

Patsas maksoi runsaat 1,3 miljoonaa markkaa. Kansalaiskeräyksellä hankitut varat kertyivät pääosin pohjalaisilta. Vaasan kaupunki rahoitti muistomerkin perustuksen ja kustansi juhlan. Valtiolta ei pyydetty varoja.

Liipola suunnitteli patsaan graniittijalustaan viisi korkokuvaa. Niistä yksi kuvaa lakia, muut esittävät vapaussodan ylipäällikköä joukkojensa edessä, tulevaisuutta, uskontoa ja työtä. Korkokuvat veistettiin Räntämäen tummanharmaasta graniitista T:mi E. Lehdon veistämöllä Vehmaalla.

Lain vertauskuva esittää antiikin soturia kilpineen ja miekkoineen. Kilvessä lukee LEX.

Miekka esitetään oikeutta kuvaavassa taiteessa yleensä paljastettuna ja usein kärki ylhäällä. Vapaudenpatsaan miekka on tupessa kärki maahan laskettuna. Väistinrauta tekee aseesta ristin. Voimme ajatella vertauksen viestivän: Aseiden vaiettua vapautetun maan rakentamista on jatkettava lailla.

Erkki Rintala

Vaasa

Kommentoi




  • Pääkirjoitus: Viihtyvyys vahvistuu usein asujien omasta tekemisestä

  • Pääkirjoitus: Surkeasti epäonnistunut Yle käänsi selkänsä Vaasalle ja pohjalaisille – Jos jääkäreiden satavuotisjuhlissa ei ole uutista, ei ole Viron satavuotisjuhlissakaan