Lukijoilta: Kyselyt eivät ole tutkimuksia

Viime viikolla julkistettiin kaksi tutkimusta, joiden tulokset vaikuttivat siinä määrin yllättäviltä, että syytä lyhyesti arvioiden niiden oikeellisuutta.

Aloitetaan seuraavasta Ylen (16.5.) uutisten otsikosta: Tutkimus: Lähes neljä viidestä suomalaisesta rajoittaisi avohakkuita lailla: Avohakkuisiin perustuva metsätalous on ajanut sadat lajit sukupuuton partaalle.

Otsikossa viitattu tutkimus oli WWF:n tekemä ja perustui Kantor Oy:n suorittamaan kyselyyn. Varsinaisia kysymyksiä (väitteitä, joihin piti ottaa kantaa) oli vain kolme, eli seuraavat: (1) Valtion on kasvatettava luonnonsuojelun rahoitusta merkittävästi luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi. (2) Metsähallituksen tulostavoite on puolitettava takaisin 60 miljoonan euron tasolle arvokkaiden luontokohteiden säästämiseksi. (3) Avohakkuita on rajoitettava lakisääteisesti alueilla, joilla niistä on suurin haitta ympäristölle.

Kuten nähdään, väitteet on aina varustettu jollain johdattelevalla kommentilla, ja erityisesti avohakkuiden osalta väite rajataan koskemaan ”hankkeita, joista on suurinta haittaa ympäristölle”. Varaus toki esiintyy tekstissä, mutta ei otsikossa. Kyselyaineiston edustavuudesta ei ole mitään näyttöä.

Joka tapauksessa on selvää, että uutisotsikko noudattelee aivan liikaa WWF:n alkuperäistä formaattia, eikä mitenkään kyseenlaista tulosten oikeellisuutta.

Ehkä vielä hankalampi on toinen Ylen uutinen (16.5.), joka oli netissä otsikoitu seuraavasti: ”Tie auki kilometriverolle? Lähes puolet suomalaisista hyväksyisi autonsa seurannan verotusta varten”.

Tässä tapauksessa ongelma liittyy ennen kaikkea kyselyn edustavuuteen.

Autoalan Keskusliiton kotisivuilta ilmenee, että tutkimusaineisto koottiin internet-paneelin ja puhelinhaastattelututkimuksen yhdistelmänä – vastaajia yhteensä 4 411, joista internet-paneelissa 4 010 vastaajaa ja puhelinhaastatteluissa 401.

Tiedonkeruusta vastasi Innolink Research – niminen yritys.

Mistään ei ilmene otoksen edustavuus, ja ennen kaikkea internet paneeli herättää epäilyjä. Yrityksen kotisivulta ilmenee, että paneeliin voi ilmoittautua kuka tahansa yli 15-vuotias Suomessa asuva (paneeliin osallistumista palkitaan lahjakorteilla).

Mitä enemmän perehtyy kyselyaineiston konstruointiin, sitä epäluuloisemmaksi tulee vastausten edustavuuden suhteen.

Korostettakoon, että kysely koskee vain kuluttajia yleensä, ei auton omistajia. Hieman omituista on myös se, että kyselyssä ei tarkenneta mitään valvonnan sisällöstä eikä siinä puhuta mitään ”vakuutusten tarpeista”, joista tutkimuksen yhteenvedossa puhutaan.

Kaiken kaikkiaan on hyvin huolestunut edellä lyhyesti esitellyistä tutkimusten nimellä kulkevista kyselytuloksista.

Molemmissa tapauksissa kysymyksissä on johdattelevia piirteitä ja vastausten edustavuutta ei normaalilla tavalla varmisteta.

Kuka tahansa voi nykyään tehdä internetissä kyselyn ilman, että sen tuloksilla olisi mitään tieteellistä arvoa. Ongelma on siinä, että kyselyt koskevat asioita, jotka ansaitsivat kunnon tutkimuksen.

Matti Viren

Turun yliopiston taloustieteen emeritus professori

Kommentoi